Treenejä ja elämää

Mun kännykän ja läppärin välillä oli kommunikaatio katkos. Poikaystävä sai kummiskin ne taas jutteleen. Se on semmoinen diplomaatti :D Nyt taas pelittää ja voi vaikka päivittää bloginkin.

Viikon takainen agitreeni

Pitkästä aikaa Pila pääsi ohjattuun treeniin ja ehkä taukoilu on tehnyt sille ja mulle hyvää, sillä treenit meni hyvin. Meillä oli hyppytreeniä, jonka vaikein osuus oli saada Pila istumaan. Piu hyppäs suorastaan sulavasti. Kouluttajakin sanoi kohtuulliseksi hyppäämiseksi. Ratapätkät ei ollu mitkään kaikkein helpoimmat, mutta nekin saatiin viilattua kohdalleen. Suora putki josta käännyttiin parille hypylle välistä vetoon ja toisella kierroksella takaakiertoon. Pila kulki tosi helposti mukana ohjauksessa ja virheet mitä tuli, oli pääasiassa mun omassa ajoituksessa, joka tuppasi alkuun olemaan vähän myöhässä. Mun perisynti.

Lopuksi otettiin pari kertaa puomia yksittäisenä esteenä. Jos jään taakse, niin Pila ei osaa pysähtyä oikeaan kohtaan vaan jää liian ylös. Pysähtyy ehkä mun liikkeestä? Kun juoksin selkeästi puomin ohi, jäi Pila todella hienosti 2on-2off asentoon. Se oli aikas makee. Kertaakaan ei juossut läpi. Ei edes silloin lähtenyt kontaktilta ilman lupaa kun Kuje karkasi ja tuli puomin Pilan perässä. Paremmin Pila nökötti puomilla odottamassa palkkaa kuin Kuje joka pysähtyi vasta maahan.



Edellisen edellinen viikonloppu

Ylitöitä tehdessä aika jotenkin kummasti menee töissä, eikä sitä sen lisäksi ehdi oikein muuta tekemäänkään. Lomaan on vielä ikuisuus. Talo näyttää melkein samalta kuin alussa, paitsi että ehkä vähän sotkuisemmalta. Viikonloppuna vanhemmat kävivät tuomassa kasan huonekaluja. Mulla on niitä paljon jo ennestään muttei tämmöisiä samanlaisia vielä ollut. Olohuoneen kirjahylly on just siinä mihin se lauantaina kannettiin ja eteisen kaapissa on yhä teippi pitämässä ovet matkan ajan yhdessä.

Tämän viikkoiset treenit

Tiistaina harjoiteltiin poispäinkäännöstä ja putkijarrutusta. Poispäinkäännös opittiin, mutta putkijarrutusta Pila ei tällä treenillä tajunnut. Piu oli taas mahtava. Tehtiin pidempi pätkä lopuksi ja tuntui tosi hyvältä meno. Poispäinkäännös toimi radan osana moitteettomasti. Mulla oli putkelle käskyttämiset liian myöhässä ja niitä piti korjailla. Sylkkärikään ei ekalla kerralla onnistunut, ja toisella sain Pilan vaan ponkasemaan syliin. Ei ihan sellainen sylikäännös kuin oppikirjoissa ;D Mutta kun annoin tilaa ja ohjasin rauhallisesti saatiin aikaan hyväkin ohjaus myös tälle liikkeelle. Tykkäsin kovasti treenistä. Mun pitää vaan sitkeästi harjoitella ajoitusta, sillä olen paikoitellen tosi pahasti myöhässä ja Pila ei anna sitä anteeksi. Se on mennyt jo.



Torstaina otettiin muutama toisto puomille ja perjantaina harjoiteltiin vähän keinua. Ohjaamisen lisäksi ihan yksittäisissä esteissä on opeteltavaa. Tiistaina me otettiin hihnassa A:ta ja Pilan mielestä koko homman idea oli alussa hypätä koko esteen yli. Vähän on hiottavaa. Kontakteista puomi alkaa olla suurinpiirtein hallussa, loput ovat ihan vaiheessa. Vaan mikäs kiire tässä on opetellessa. Kepeillä ollaan harjoiteltu verkkojen kanssa. Nyt on kaksi kaarta poistettu ja pujottelu näyttää tältä:

* Pila pujottelee

Muuta elämää

Noin muuten päivät kiitää eteenpäin. Vielä pari viikkoa ennen kesälomaa. Töissä on tuskaisen kuumaa ja työpäivien jälkeen kaikki mehut on imetty. Ei jaksa oikein tehdä mitään. Talolla on kylppäriremontti aloitettu. Vessassa on pönttö, mutta ei mitään muuta. Olohuoneesta on revitty yksi kaappi, jonka vuoksi lattiassa on reikä. Se pitäisi paikkailla ja seinään pitäisi saada muutama levy. Sen jälkeen voisi laittaa vanhempien tuomat hyllyt paikoilleen ja olohuone voisi ehkä näyttää joltain muulta kuin hirveältä sekasotkulta. En ole vieläkään saanut keittiöön suunnittelemiani hyllyjä. Mikään ei oikein etene. Sauna on sentään uusien lauteiden kanssa testattu ja löylyt on hyvät. Ehkäpä kesäloman jälkeen on enemmän energiaa...

Aksaa ja aktivointia

Viime treenit Amandan kanssa oli varsin omituiset. Meillä meni osaltaan ratapätkät tosi hyvin, mutta yhtäkkiä Ama keksi että se ei voi tulla pakkovalssissa mun luo vaan kaarsi jonnekin kauas. En tiedä mitä tapahtui koska ekalla kerralla se meni ihan täydellisesti. Omituista. Meillä oli pari pyörityspätkää ja onnistuin molemmissa tekeen nollaradan. Toisella pätkällä heti ekalla yrittämällä. Aikas harvinaista multa. Ehkä mä kehityn.

Lopuksi otettiin helppoa ympyrää. Oli todella kiva tapa lopettaa treeni. Jäi sellainen energinen ja vauhdikas mieli. Kellotettiin Kujeen ja Aman nopeuksia ja Amanda voitti sekunnilla. Se siis menisi kovaa jos vaan ohjaisi oikein.

Perjantaina olin aamuvuorossa ja iltaan tuleva V toi mukaan Pilan. Sillä on murkkuikä, niin pääsi mun seurassa vähän Hervantaan sosiaalistumaan. Kierreltiin tunnin verran Hervannassa ja haettiin meille pitsa. Sitten suunnattiin kentälle, jonne tuli myös Pilan velipoika Jekku. Meillä oli oikein mukavat treenit. Tehtiin yksinkertaista pätkää jossa oli hyppyjä ja putkea. Hyvin malttoi Jekkukin keskittyä aksaamaan, vaikka Pilalla oli juoksut.



Sen jälkeen vedin oman ryhmän treenit ja taas oli niin taitavia koiria. Kaikki meni niin mielettömän hyvin. Jäi taas niin hyvä mieli, kun oli niin hauskaa. Nautin suuresti kouluttamisesta, vaikka en tiedä olenko siinä kovin hyvä. Sen jälkeen olikin melkoisen poikki. Aamulla olin puoli neljästä asti ollut hereillä ja tämäkin viikonloppu menee töissä. Puuh!

Helteisiä päivityksiä

Blogipäivitykset laahaa taas niin jäljessä. Toisaalta tuntuu ettei sitä olla ees mitään sen kummempia tehty. Oulussa käytiin hakemassa Kujeelle parit EH:t. Näyttelyiden osalta ei menny ihan nappiin, lauantaina ei ravi sujunu ja sunnuntaina ei seisominen oikein ollu nättiä. Mutta Oulussa oli kivaa ja oli niin ihan päästä mereen uimaan. Koiratkin nautti.


Amanda yllätti mut iloisesti uimalla sievästi ja paljon. Se jopa haki innoissaan lelua ja palloa. Se niin paranee vanhetessaan <3


Pila veti ekalla kerralla ittensä uppeluksiin Iren perässä. Houkuttelulla meni uudestaan veteen ja uiskenteli. Tyyli on vaan aika pysty, mutta jahka saisi harjoitusta niin eiköhän tuo oppisi uimaan.


Ire oli porukan uimamestari. Se jaksoi sitkeästi hakea palloa. Otettiin sen kanssa kilpailu kumpi kerkiää pallon luo nopeammin ja Irehän sen selkeästi voitti. Eikä varmaan ees yrittäny täysiä vaan löysäili mun iloksi.
Kujekin ui lauantaina hyvin, mutta sunnuntaina se tapaili lähinnä pystytyyliä. Kuiskis sukelteli ihan urakalla pallon perään. Sen touhuja välillä kattoessa saattoi vaan todeta, että tytär on periny äidiltään juttuja, vaikka melkein tuntui että välillä ne meni ihan ristiin ne perimiset.

Talolla rakentelut ei suuremmin edisty. Poikaystävä purki saunasta lauteet ja rakensi sinne uudet. Vielä ei olla kokeiltu että toimiiko ne. Mä puolestani keskityin olennaiseen ja päällystin invarampin, niin että päästään harjotteleen kontakteja vaikka joka päivä.







Tähän mennessä edistystä ei juuri ole ollut. Kuje on ihan toivottoman pihalla. Se joko juoksee läpi tai sitten himmailee holtittomasti. Ama taas pysähtyy liian ylös ja paineistuu herkästi. Niillä ei ole mitään valoa päässä tän suhteen. Sen sijaan kun kokeilin mitä Pila tekee, niin pikkutyttö tajus idean heti. Vaikka eihän se niin pikkuinen oo kun aloitti keskiviikkona toiset juoksunsa. Mikä on hyvä, koska nyt V pääsee läntsyleirille kun molemmilta koirilta loppuu juoksut sopivasti ennen sitä.

Treenaamiset on jääny aika vähälle muutamaa kotikontaktin ottoa lukuunottamatta. Me ollaan V:n kanssa eri vuoroissa niin kentälle pääseminen ei oo ihan helppoa. (Ja taas käy mielessä ajokortin hankkiminen.) Työpaikalla lämpötila kohoaa sinne +37 asteeseen iltavuorossa, niin jotenkin aika hyvin on mehut imetty. Ja kun siihen päälle aika menee julkisissa liikkumiseen, niin ei jaksa ees harkita kentälle lähtöä. No jospa sitä saisi pari hyppyä kyhättyä kasaan niin vois illalla/yöllä tehdä jotain pientä omalla pihalla.

Ai niin oishan mulla irtokepit jotka sain maalattuakin. Eipä niillä oo mitään tehty, vaikka ois mitä loistavin tilaisuus harjotella Aman kanssa. Helle on ehkä sekoittanut pään kun ei ajatus kulje.

Piskuinen talo

(Vastataanpa Teijan kysymykseen tälleen ihan blogitekstin muodossa. ;) )


Talon osto ei oikeastaan ollut mitenkään suunnitelmissa vielä. Käytiin poikaystävän kanssa kattelemassa kesämökkejä. Löytyi yksi aivan ihana. Vertailun vuoksi päätettiin katsoa miltä näyttäisi halpa omakotitalo Tampereelta. Niinhän siinä kävi että Piskuinen talo ihastutti meidät. Tamperelaisena siis pysytään vastakin.

Nyt olen ihan oman talon hämmentynyt omistaja. Huimaa. En vieläkään ihan saata uskoa, että se on oma. Onhan se pieni, mutta enpä itsekään niin hirveästi vie tilaa. Talossa on oikeastaan vain yksi huone ja keittiö. Yläkerrassa on pari huonetta, mutta niiden huonekorkeus on matala, joten niitä ei virallisesti lasketa. Vaikka itse mahdun seisomaan hyvin, niin pidemmillä ihmisillä tulee katto nopeasti vastaan.



Tarkoitus ei ole muuttaa vielä vaan hengataan epämääräisesti poikaystävän asunnossa ja talossa. Ei ole ihan tietoa kuinka hyvin talo on eristetty ja lisäksi tarkoitus olisi remontoida kylppäri. Kuntotarkastaja kävi katsastamassa talon ennenkuin ostin sen, joten toivon mukaan ei tulisi mitään kauheita yllätyksiä. Onhan se vanha, mutta ihan asumiskelpoinen. Ja kovasti mun näköinen.

Sijaintiin olen tyytyväinen. Bussit kulkee talon vierestä. Koska mulla ei vieläkään ole ajokorttia tai taitoa ajaa, niin aikas tärkeä juttu mulle. Eikä talolta niin pitkä matka keskustaan ole autolla, bussilla kyllä aikaa menee melkoisesti, mutta niinpä se kiertelee kauan muualtakin. Työmatkaan menee poikaystävän luota bussilla noin tunti ja talolta matka on vartin pidempi, vähän riippuu kuinka bussit osuu yhteen. Parhaimmillaan työmatkaan saa puolisen toista tuntia bussilla kun saman ajaa omalla autolla vartissa. Ihan pikkasen alkaa houkuttaa ajokortin hankkiminen...



Koirat on viihtyneet hyvin kun saavat vapaasti juosta sisälle ja ulos. Saatiin aidattua osa pihasta niin voi pitää huoletta ovea auki. Mäkin iskin lähes yhden naulan, että tavallaan osallistuin aidan pystytykseen. Ja keittiössä ruuvasin yhden ruuvin. Oikein hyvällä tolalla siis on remontointi. No eiköhän sitä ajan mittaa opi. Kylppärin lisäksi mitään suurta ei tarvitse tehdä vielä. Pintaremonttia kyllä tarvitaan. Talvella näkee sitten kuinka paljon tarvii eristellä. Ainakin nyt parina yönä jotka on talolla vietetty on ollut ihanan viileää verrattuna kerrostaloon.

Agirotu 2010

Tänä vuonna Agirodussa oli mukana melkoinen määrä ländereitä. Oli hienoa seurata menoa ja Atsalean-tiimille onnittelut hopeasta! Upeaa menoa! Kiitoksia vaan kaikille seurasta ja mun mielestä länderiporukalla oli kaikkein paras ryhmähenki :D



Me osallistuttiin Kujeen kanssa ja tehtiin aika huono hylly-rata. En osaa niin tippaakaan ohjata Kujetta, vaikka se on monta kertaa helpompi kuin Ama. No tästä eteenpäin Kuiskis siirtyy V:n ohjattavaksi. Torstaina olivat treeneissä ja meno oli ihan erimoista kuin mun kanssa. En myöskään enää kisaa Kujeella vaan myös sen puolen saa hoitaa V. Kujeesta on jotenkin muutenkin tullut ihan V:n koira. Toisaalta Pila on tosi paljon mun perään eikä meinaa kentälläkään kuunnella V:tä ollenkaan. Ne on vähän niinkuin vaihtaneet omistajat keskenään :D No meneehän se näinkin.

V kuvasi tai yritti kuvata Agirodussa kaikki länderit ja kuvat löytyy osoitteesta:
http://adeina.kuvat.fi/kuvat/Kromfohrl%E4ndereit%E4/Agirotu2010/