tiistaina, tammikuuta 17, 2012

Ilopilleri Tapsui

Tapasta ei olekaan tullut kirjoitettua juuri mitään. Se on meidän perheen ilopilleri ja hassukoira. Ikääkin jo huimat 8kk ja sunnuntaina olisi edessä ensimmäinen näyttely.

tapa

Parraton Tapa on meidän lauman erilainen nuori. En ole vieläkään päässyt sen kanssa samalle kartalle opettelun suhteen. En tiedä mistä naruista sen kanssa vetäisi, että osattaisiin puhua samaa kieltä. Tapa on leikkisä ja tykkää kovasti leluista, se on ahne ja rakastaa nameja. Eli opettelupalikat on kyllä valmiina.

Tapsu on myös fiksu. Se tykkää naksuttelusta. Tapaus lähtee tarjoamaan erilaisia asioita ja pysähtyy aina välillä miettimään. Se seisoo hievahtamatta paikoillaan, tuumiskelee ja sitten tarjoaa taas jotain. Silti meillä on välissä outo kielimuuri, enkä vain saa kiinni Tapan ajatuksista.

Tapaa asia ei tunnu häiritsevän, koska se näyttää olevan vakaasti sitä mieltä, että elämä on tehty hauskanpitoa varten. Se viihdyttää päivät pitkät Kujetta ja Pilaa leikkimällä niiden kanssa. Säntäilee hirveää vauhtia lenkeille ja suunnittelee pihaankin juoksuratoja. Mitä kovempaa, ja isommin loikin, sen parempi. Siitä on myös aivan ihanaa tehdä muut koirat hulluiksi suukottelemalla niitä.

pilajatapa

Aamuisin se kiipeää syliini pikkuiseksi kääröksi. Hellyyspakkaus. Sillä on myös oma tapansa tulla sängyssä viereen ja laskea päänsä kaulalleni. Tapa on oiva lohduttaja, sillä se aina osaa aavistaa kenen syliin pitäisi kiivetä. Sillä ei myöskään koskaan ole huonoa päivää, vaan aina kun sitä katsoo, sillä on hymy huulilla ja silmät nauravat.

Tapa ei ole kauhean rohkea tai varma. Se hätkähtää helposti kovista äänistä, vaikkei uuden vuoden paukuista välittänytkään. Uudet, oudot paikat ovat siitä kovin jänniä, vieraat koirat pelottavia. Mutta toisaalta se on kovin kiltti ja hyväksyy helposti laumaan uusia jäseniä. Mielenkiinnolla odotan millainen aikuinen siitä kasvaa. Ihana se on, omanlaisensa tapaus.

laumaa

Ei kommentteja: