Kuje aloitti agilityn

Hellunen teki viime viikonloppuna Kujeelle pari hyppyestettä synttärilahjaksi. Siitä kai voi sanoa, että harrastus on nyt Kujeenkin kohdalla pyörähtänyt käyntiin. Tosin se ei tule minun ohjattavakseni vaan lainakoiraksi kaverille, joka menetti oman koiransa autoimmuunisairauteen.

Tiistaina mentiin kentälle kokeilemaan tuleeko K:n ja Kujeen yhteispelistä mitään. Enpä olisi uskonut miten helposti pikkuneiti lähtee ihan vieraan ihmisen matkaan. Onhan se ahne, mutta työhalu vähän yllätti. Kun tarjoitui mahdollisuus tehdä jotain, niin Kujehan tarttui tilaisuuteen innolla. Ja siinä vaiheessa kun repusta kaivettiin lelu, pikkuneiti olikin valmis siirtymään ihan K:n koiraksi.

Meillä ei ollut mitään varsinaista suunnitelmaa päivän varalle, kun tarkoitus oli vain kokeilla miten yhteispeli lähtisi käyntiin. Ja sehän toimi paremmin kuin hyvin. Pari kertaa Kuje kävi tuomassa lelun mulle K:n sijaan, mutta muuten se pysyi K:n matkassa. Kokeiltiin pientä hyppysuoraa ja kaivettiin kontista pussi. Käärittiin pussin suuta vähän lyhyemmäksi. Aluksi kohotin pussin suuta, K:n ohjatessa Kujetta ja lopussa Kuje innostui pussista niin, että meni sitä ihan omaksi ilokseen meidän pohtiessa muita juttuja.

Vähän se kirpaisi, katsoa miten mun lupaavin otus menee toisen matkassa, mutta luulen, että tämä on tähän väliin kaikkein paras ratkaisu. Meillä ei Amandan kanssa ole yhteispeli vielä ihan selvillä vesillä. Haluan antaa Onnille mahdollisuuden harrastamiseen vielä ennenkuin se jää kokonaan eläkkeelle. Kolmen ihan erilaisen koiran ohjaaminen on mulle mahdottomuus. Se on vaikeaa jo kahden koiran kanssa (Amanda ja Onni). Kuje on niin eri planeetalta, että aivoni kerta kaikkiaan nyrjähtävät kun yritän vaihtaa ohjaustyyliä sen kanssa.

Torstaina meillä oli oikeat treenit ja teemana oli valssiharjoitukset. Harjoituspiirrokset. (Musta nuoli on koira, punainen ohjaaja) Olikin ihan mielenkiintoista päästä kouluttajan pallille. Näki vähän eri näkökulmasta agilitya ja se osoittautui hirveän hauskaksi.

Ensimmäinen harjoitus aiheutti K:lle vähän päänvaivaa ja sitä piti hioa useamman kerran, ennenkuin valssi sujui. Siirsimme esteet ihan vierekkäin, ettei Kujeella ollut mahdollisuutta luikahtaa niiden välistä ja sen liikerata meni oikein, valssi vain jäi vähän puolitiehen kun K ei ehtinyt oikeaan paikkaan. Lisäksi meillä oli vähän pohdintaa siitä mikä olisi toimiva palkka. Valssi esteen takaa meni nappiin heti. Se oli selvästi helpompi ja siinä vaiheessa onnistuimme keksimään parempia palkkaustyylejäkin.

Kujeella on palkkana nameja ja lelu. Välillä minä heitin lelun jostain vierestä Kujeen eteen, että K sai keskittyä paremmin pelkkään ohjaamiseen. Välillä lelu oli K:lla. Namit kiinnostivat enemmän tällä kertaa ja Kuje hakeutui aika tiukasti käteen. Pitänee harjoitella vielä namikuppia, että saadaan namipalkkakin vähän kauemmas.

Kolmannessa harjoituksessa helpotettiin taas alkuperäisestä sen verran, että laitettiin esteet niin lähekkäin, ettei Kujeella ollut mahdollisuutta luikahtaa niiden välistä. Ensimmäisellä kerralla keskityttiin vain siihen, että Kuje kiertää esteet oikein. On se aika nopea oppinen. Neljännessä harjoituksessa jouduttiin hiomaan K:n sijoittumista. Lisäksi tuli huomattua, että Kuje ei oikein ymmärtäny, että jos tullaan vinosti hypylle niin sekin yli voi mennä. Otettiin sitten pelkkää vinoa tuloa lelupalkalla.

Oli hauska päästä pomoilemaan. "Siirry vähän sinne päin." "Nosta kättä vähän ylemmäs." "Kokeilepa tällä kertaa palkata namilla." "Vaihda lelu toiseen käteen." Samalla sai katsella miten kivasti K:n ja Kujeen yhteispeli sujui. Mulla oli oikein kivaa ja näytti siltä, että muillakin oli. Tästä on hyvä jatkaa.