Arska haastoi mut vastaamaan seitsemään totuuteen.
1. Mä olen meidän porukan äijä. Mun tehtävä on pitää tyypit kurissa ja nuhteessa, mutta en tee mitään asian eteen, koska ne pystyy siihen ihan ite. Pidän huolen siitä, että homma toimii, vaikka en kauheesti puutu mihinkään. Päällikkötasoa nääs. Alaiset hoitaa noi asioihin puuttumiset.
2. Emäntä väittää että oon mammanpoika, mutta se ei pidä paikkaansa. Okei, kyllä itken sängyn vierellä, jos en sinne pääse, mutta sehän on vaan fiksua. Tajuavat nuo ihmiset tehdä mulle tilaa. Sitä paitsi tosi miehet osaa itkeä ja naiset tykkää tosi miehistä. Lisäksi mut joskus unohdetaan jonnekin ja sillon on paras itkeä, että mut muistetaan pelastaa.
3. Maailman parhaat ihmiset on miehiä. Se nyt vaan on niin. Tuun juttuun miesten kanssa, koska me voidaan yhdessä äijäillä, hakee puita ja tehdä muita miesten juttuja. Ei mulla nyt uroksiakaan vastaan mitään oo, jos eivät turhaan uhoile, mutta ihmismiehet on kaikkein parhaimpia tyyppejä. Varsinki juopot. Niiltä voi saada makkaraa. Tai vähintään rapsutuksia. On naisetki ihan jees, mutta niiltä puuttuu jotenki oikee asenne. Ne on ihan kivoja, jos antavat herkkuja, mutta niiden kanssa vaan ei voi äijäillä.
4. Mä tykkään ruuasta. Paitsi en kauheasti liotetuista nappuloista, enkä salaatista. salaatti on pupujen ruokaa. Tosi miehet syö mansikoita.
5. Tykkään agilitysta. Mun mielestä on kivaa viilettä radalla. Ainaki vähän aikaa. Se on rempsee harrastus. Ei oo niin nuukaa, meneekö yli vai läpi. Pääasia siinä on juosta mahdollisimman kovaa. Paitsi silloin jos ei jaksa. Sit voi mennä hiljempaa. Kaikkein ihanin este on puomi. Tai ehkä A. Toisaalta harrastan myös näyttelyitä ja ihan kivaa seki on. Saa nameja ja näkee ihmisiä. Oikeastaan kaikki harrastaminen on kivaa, niin kauan kun se on kivaa.
6. Koska mä oon meidän perheen äijä, niin kaikki lelut ja luut on mun. Ihmiset ei ihan tajua tätä asiaa. Juuri kun oon saanu kaikki haalittua ittelleni, joku tulee ja levittelee ne ympäri lattioita. Lisäksi noi kieltää mua ottamasta muilta tavaroita. Siis ne on mun ja tietysti mä saan ottaa ne. Jostain syystä meillä porukka ei niin suosiolla luovuta luita mulle. Amandalta saa aika helposti, mutta Kuje on yks ääliö ja jopa Elmeri on ruvennu sanoo vastaan. Leelalta on turha ottaa mitään jos ei oo tosi nopee. Ja sillonki syntyy kauhee huuto ja mekastus.
7. Kerran merkkasin pöydän jalat. Juttu meni niin, että Tessalla oli juoksut ja se pissas matolle. (Nartut ei viissiin niin välitä sisäsiisteydestä.) Ja muhan oli iha pakko merkata se pissa, koska kaikki juoksuidet pissat pitää ensin nuolla ja maiskutella ja sit ne pitää merkata. Dah, kaikkihan tän tietää. Mutta emäntä ei viissin tienny, koska se hermostui ihan kauheesti. Nykyään meillä nartut lähtee hoitoon just ku alkavat tuoksua ihanalle, eikä ne saa pissata sisälle, joten en sit enää merkkaile sisällä.
- Onni
Olen kuullut huolestuttavia huhuja siitä, että Amandan ois menossa kihloihin Cellon kanssa. Hmmm... Mun mielestä ei tota "pikkusiskoa" saa ihan kuka vaan uros, joten haastan Cellon kertomaan itsestään seitsemän totuutta. Niistä kihloista voidaan puhua sitten kun tiedän kuinka paljon luita ois mulle tulossa kihlajaismaksuina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti