Otsikko kuvaa erinomaisesti työharjoittelun tunnelmia, mutta sopii myös eiliseen agitreeniin. Eräältä ryhmäläiseltä nimittäin hajosi nilkka. :(
Treenit oli ihan kiva pyrähdys. Kujeen A:n kontaktia pohdittiin, Amanda teki kontakteilla moitteettomat suoritukset. Kepit vähän tökki molemmilla, Amandalla pahemmin. Neuvoja tuli ja nyt ne pitäis saada käytäntöönkin jossain vaiheessa.
Multa on kysytty miten työharjoittelussa menee ja kerrotaanpa sieltäkin kuulumiset. Tosi hauskaa on ollu. Olen viihtynyt erinomaisesti. Työporukka on mukavaa ja joka päivä oppii jotain uutta. Ainoa huono päivä oli tiistaina. Juuri kun oli lähdössä kotiin, yks kone alkoi piippailla. Siinä sitten selviteltiin asiaa ja mun kiinnittämä kappale oli tuhonnut sellaiset viitisen terää. Tietysti ne kaikkein kalleimmat terät mitä koneelta löytyy. Eipä siinä muuta ku kotiin ja seuraavana aamuna takas selvitteleen asiaa. Onneksi selvis, että homma ei oo täysin mun vika ja toinen superkallista teristä onnistuttiin pelastamaan. Päivä kirkastui huomattavasti.
Loppu viikko on sujunu ohjelmointia oppien. Tänään tuli ensimmäinen kappale jossa mä sain olla mukana korjaamassa ohjelmaa ja oli aikas vinkeä fiilis kattella sitä. Pojat ihan vähän nauroi mulle ku esittelin reikiä niille ylpeänä. Mä oon oppinu parissa päivässä niin paljon, että tuntuu melkein kuinka aivot kiehuu ihan ylikierroksilla. En ois taaskaan malttanu lähteä töistä lainkaan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti