Tulee noi koirien käskemiset joskus aika selkärangasta. Monta kertaa huomaa, että ensin tulee reaktio ja vasta vähän myöhemmin alkaa miettiä mitä tapahtui. Ison lauman kanssa tulee joskus murinoita ja varsinkin, jos on kaksi eri laumaa samassa paikassa. Täällä ei ongelmia ole ollut, vaikka periaatteessa on koiria kolmesta eri laumasta. Silti sitä on vähän varpaisillaan.
Tulee paitsi kuunneltua mahdollisia mutinoita, niin kuunneltua myös kokoajan, että mitä takkahuoneessa tapahtuu, jos ei ole siellä itse. Korvat ovat siis kokoajan valmiudessa. Söimme kahvin kanssa keksejä ja tulin sen jälkeen olohuoneen puolelle. Täällä saavat koirat istua keittiönpenkillä ja jopa Onni on oppinut siihen. Kuulin keittiöstä rapinaa ja karjaisin niin, että kaikki säikähtivät: "Nyt irti sieltä..." Siinä vaiheessa kun ajattelin huutaa syyllisen nimen tajusin, että molemmat koirat ovat lattialla ja pöydän ääressä on vain naurava KePo.
Hups!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti