Ensi alkuun kerrottakoon, että Onni otti vastaan uuden harkkaryhmäläiset hyökkäämällä juuri ennen ensimmäiselle radalle menoamme ohi kulkeneeseen Väinöön kiinni. Tällä kertaa en itse provonnut, joten syyllinen on Onni ihan itse. Raivostuttavaa käytöstä.
Onni on huono isojen urosten kanssa. Onnin ollessa ihan pentu vielä, sen kuonoon iski iso, tumma uros. Kuonon arvet parantuivat, mutta teini-iän jälkeen Onni ei ole sietänyt isoja uroksia liian lähellä.
Agility sen sijaan sujui ihan kivasti. Meillä oli taasen valmentaja tekemässä radan ja ottamassa vastaan tulokkaat.
Ratapiirros Aluksi otimme pari kertaa radan niin, että A:n tilalla oli kepit ja lähdettiin vasemman puolelta aidalta. (aita, aita, aita, putki, putki, rengas, kepit, aita, aita) Loppurata oli piirroksen mukanein ja ihan loppuun teimme harjoituksen missä kierreltiin radalla ilman, että suoritettiin yhtään estettä ja koira ei saanut päästä karkaamaan esteille vaikka mentiin kuinka läheltä.
Ensimmäinen yritys.
Mä olin vähän jäljessä ja oisin saanu Onnin liikkumaan nopeammin, jos olisin juossu nopeampaa. Rengas onnistui. Kepit meni haparoiden.
Lopun pitkä rata.
Rengas meni mönkään. En ohjanu sille kauheen hyvin. Kepit meni kivasti. Vihdoin muistin miten mun neuvottiin Onnina niissä ohjattavan. Alussahan mä vähän haparoin noissa.
Onnia on kyllä kiva ohjata, vaikka se tuppasinkin jäämään vähän nuuhkimaan. Siitä huomaa jotenki, että kun se on nyt saanu olla yksin mukana niin enää ei tartte keskittyä vaan siihen, että ollaan radalla vaan nyt voi tehdä kaikkea muutaki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti