Se oli tottunut isoon turvalliseen laumaan sisaruksia.
Eilen se julmasti erotettiin veljistä ja siskostaan. Kuje pääsi ensin automatkalle. Neidin mielestä mokoma matkailu oli ihan tyhmää. Olisi pitänyt istua sylissä paikoillaan. Kuje protestoi varsin äänekkäästi, mutta auto pysähtyi lopulta vasta kun se oli ehtinyt rauhoittua.
Juna-asema oli jännittävä paikka.
Junassa Kuje pääsi ensin tutustumaan vaunuun ja sitten taas matkustettiin sylissä. Konduktöörejä kävi kaksin kappalein silittämässä pikkuneitiä. Juna oli selvästi kivempi matkustusväline kuin auto.
Lopulta tyttönen simahti penkille.
Tampereella säntäsimme bussiin ja siinä vaiheessa Kuje oli päättänyt kokeneensa jo sen verran automatkailua, että ei protestoinut. Lisäksi neidille löytyi silittäjä ja siinä nuuhkiessa oli niin paljon puuhaa ettei oikein ennättänyt kiinnittää huomiota matkustamiseen.
Perillä meitä oli vastassa muisku Leelan kanssa.
Onnia ei Kuje kiinnostanut pennin vertaa.
Amanda oli tulokkaasta paljon kiinnostuneempi.
Ilta meni tutustuessa paikkoihin, koiriin ja ihmisiin. Kuje sopeutui uuteen tilanteeseen ja kotiutui heti. Toiset eivät ihan ole päättäneet mitä mieltä olisivat tulokkaasta. Onnia asia ei kiinnosta, mutta se hienovaraisesti opasti Kujetta iltalenkillä. Amanda ei tiedä pitäisi Kujeen kanssa leikkiä vai ei. Leelasta Kuje oli ihana siihen asti, että se huomasi pikkuneidin kiinnostuvan nappulakiposta.
Yöksi virittelin sängyn niin, ettei Kuje tipahda sieltä. No tyttönen nukkui koko yön pääni vieressä eikä seikkaillut missään. Neljältä nostin sen paperille ja menimme hetkeksi takaisin nukkumaan.
Aamutoimista tuli varsin onnistuneet. Ensin Kuje pääsi Leelan kanssa pissalle heti herättyään. Ruoan jälkeen se pääsi ulos Amandan ja Onnin kanssa.
Tänään on koittanut arki ja yksinjäämiset. Tai itseasiassa kaksinjäämiset, sillä Kuje sai seurakseen Onnin. Kauaa ei tarvinnut olla, mutta pikkuhiljaa tyttö joutuu tottumaan työ-ja koulupäivien iloihin.
3 kommenttia:
Onnittelut uudesta perheenjäsenestä, siinä on ihmettelemistä niin Amandalla, Onnilla kuin Kujellakin!
Mervi ja jo kovin suuri Mila (ainakin jos verrataan tuollaiseen ihanaiseen pikku-palleroon)
Onnea uudesta pikkuisesta... Täällä podetaan ihan hirmuista pentukuumetta... Jospa tuosta omastani sen joskus saisin *jatkaa haaveilua*
Voi kun hän on hurmaava! Onnea uudesta perheenjäsenestä!
Kylläpäs olet mukavan nimen tytölle keksinyt! Meidän Freyasta olisi tullut Kiva, jos olisin saanut tahtoni läpi - kun kerran olin jo saanut ylipuhuttua miehen, että koira hankitaan, niin piti sitten antaa periksi tuossa nimiasiassa. ;)
Lähetä kommentti