Lomamatkailua -osa onni on olla ystäviä

Lauantaina päätettiin lähteä lenkkeilemään n-elikon porukoiden kanssa. Ajateltiin, että annetaan poikien tutustua pihassa vähän toisiinsa ja jos pahalta näyttää niin jätetään Onni ja Elmeri sisälle ja mennään vain Kujeen kanssa. Siinä katseltiin mitäs Miki ja Vipu on mieltä Onnista ja Elmeristä. Hellunen kävi hakemassa sisältä vielä kännykkänsä ja laittoi oven lukkoon. Juuri siinä vaiheessa mulle tuli mieleen kiljaista, että älä laita ovea lukkoon ku avaimet on sisällä. Vaan myöhäistähän se oli.

Se ei oo ihan yks eikä kaks tavaraa mitä oon näillä yhteislenkeillä Pian ja Pasin kanssa hukkaillu, vaan avaimia ei ennen oo jääny. Siinäpä sit pohdittiin tilannetta. Porukat on Kuusamossa ja tulee vasta sunnuntaina. Meillä on kaikki tavarat sisällä, joten ilman niitä on turha lähteä ajaan kohti itää. Onni, ettei kukaan koirista jääny sisälle eikä meillä jääny mitään sähkölaitteitakaan päälle. Onneksi ihanat Pia ja Pasi lupas majottaa meidät yöksi. (Miljoonat kiitokset!!)

Niinpä suunnattiin lenkille. Ja otettiin kaikki koirat mukaan. Eipä ois uskonu, että matkassa on vaan yksi narttu ja loput kuusi on uroksia. Vaikka Miki ja Onni on sellaisia, ettei niitä paljon kiinnosta, jos kukaan ei suoraa ala päin käymään. Elmeriki on niin nuori ja väistää kiltisti jos sille joku uhoilee. Lenkki jäi vähän lyhyeksi ku piti käydä ostamassa kaupasta hammasharjat ennen kuin menevät kiinni.

Tultiin sit n-elikoiden kotiin juomaan kahvia ja koirat remuamaan. Vipu ja Kuje jaksoi vääntää ihan loputtomasti. Aina jostain päin taloa kuului miten ne kähisee ja painii keskenään. Oikee sisarukset. Ihana se on, että tulevat noin hyvin toimeen. Täältä mä nyt tätä naputtelen. Uusi päivä, uudet kujeet, uudet jännitykset...