Vihdoin on tauko päättynyt sen verran, että päästiin treenikentälle asti. Viime viikolla käytiin ensin yhteislenkillä kavereiden kanssa ja siitä innostuneena lähdin torstaina piipahtamaan kentällä Kujeen kanssa. Otettiin vähän keppejä. Vartin verran treeniä ja kaikkineen koko reissuun meni parisen tuntia. Mutta hyvä mieli jäi molemmille. Kuje osasi pujotella toiselta puolelta. Toinen puoli olikin ihan toivoton.
Lauantaina otin muutaman kaverin matkaan. Olipa kiva pitkästä aikaa kouluttaa. Viimeistään keväälle pitää kysyä koulutusryhmää. Ärsyttävästi vaan vuorotyö rikkoo rytmiä.
Meidän koirista mulla oli mukana kaikki muut paitsi Amanda, joka jäi Ouluun. Piipahdimme siellä parisen viikkoa sitten ja äiti välttämättä halusi yhden koirista hoitoon. Arpa osui Amaan, joka on Oulussa valloittanut niin vanhempien sängyn kuin olohuoneenkin. Kumma miten ne koirilta kielletyt alueet muuttuvat sallituksi... ;)
Ensimmäisellä ratapätkällä koirista toimi vain Kuje. Onni ei irronnut minnekään, Leela ei irronnut todellakaan minnekään. Myöhemmin yritin opettaa jotain jaakotuksen tapaista Kujeelle ja Onnille. Kujeen kanssa otettiin keppejä ja Onnin kanssa totesin, että joudun ihan oikeasti näyttämään vielä jokaisen välin erikseen jos haluan sen pujottelevan oikein. Intoa Onnilla piisasi ja se oli niin suloinen. Toinen ratapätkä sujuikin kaikkien kanssa paremmin. Muistin miten Onnia kuuluikaan ohjata ja jaksoin saattaa Leelan paremmin esteille. Kujeen kanssa yksin treenaaminen ei välttämättä ole ihan hyvä vaihtoehto sillä en näe mitä virheitä teen.
Käveltiin kentältä kotiin kun oli niin hyvä fiilis ja teki mieli ulkoilla. Loistava tapa viettää itsenäisyyspäivää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti