Eilinen ilta kului lenkin jälkeen väsyneissä tunnelmissa. Ruokailu sujui ilman ongelmia, vaikka unohdin eristää koirat portilla. Omilla koirillani on yleensä nappulakippo aina täynnä ja ne saavat syödä halutessaan. Santte ja Vikinä taasen ovat tottuneet saamaan ruokansa annosteltuina. Amanda ja Onni saavat annostettuna herkkuruokaa silloin tällöin, mutta ne eivät ole tottuneet syömään tavallisia nappuloita vain tiettyyn aikaan. Aamulla Amandalle eivät pelkät nappulat kelvanneet ja Onnikin taisi syödä niitä vain kaksi. Illalla annoin niille mukaan vähän ruoantähteitä, jolloin molemmat söivät annoksensa hyvällä ruokahalulla. Vikinä ja Santte -varsinkaan Santte- eivät nirsoilleet yhtään.
Yöksi sänkyyn viereeni kämpivät Amanda, Santte ja Onni, joista Onni katosi jossain vaiheessa lattialle. Vikinä kääriytyi nojatuoliin tyynyn päälle pieneksi keräksi. Aamulla kellon soidessa, Vikinä ryömi myös sänkyyn ja Santte vaihtoi paikkansa lattiaan. Enhän voinut olla torkumatta tyttöjen vieressä vielä hetkeä, joten herätys venyi vähän myöhemmäksi kuin ajattelin.
Aamulenkillä Amanda riehui taas vapaana, Onni sai olla vapaana hetken ja vieraat olivat kokoajan hihnoissa. Törmäsimme nurmikolla siiliin. Koirista Onni oli ainoa, joka meni tutkimaan otusta ja sekin jätti siilin käskystä rauhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti