keskiviikkona, joulukuuta 12, 2007

Korvamysteeri ja luonnepohdintaa

Kuje-kummakorva on aiheuttanut mulle taas päänvaivaa ja ihmettelyä. Kujeen tullessa päätin, että sen korvistahan tulee oikea-asentoiset ja piste. 8 kuukauden kohdalla päätin luopua toivosta. Olkoot mokoma sitten hörökorvainen. Jätin teippailut ja korvat sojottivat mitenkuten. Jyväskylän näyttelyynkin mentiin korvat harittaen minne sun sattuu. Siellä alkoi ahdistaa sen verran kauniiden korvien keskellä, että päätin Messaria varten laittaa korvat teippiin, jos edes hetken olisivat kauniisti. Siihen asti teippailun tuotokset olivat pysyneet sen puoli päivää aloillaan.

Tiistaina laitoin korvat teipillä leuan alta kiinni ja sunnuntai aamuna irroitin teipit. Voi miten sievät korvat sieltä paljastuikaan :) Hämmästyttävää on, että korvat ovat vieläkin nätisti. Nyt en oikein tiedä mitä ajatella. Onkohan tyttösen korvilla sittenkin toivoa?

Korvat oikein

Loppujen lopuksi korvien asettuminen tai asettumatta jääminen ei ole kovin tärkeää. Olisihan se kiva, jos ne olisivat nätit, mutta valitsin kyllä Kujeen ihan muista syistä kuin ulkonäön vuoksi. Tai en kyllä voi varmasti sanoa, etteikö se saattaisi olla Kuje itse, joka valitsi minut.

Kuje oli pentuna melkoinen ADHD-lapsi. Loputon pörräilijä, joka jaksoi paljon pitempään kuin muut ja lähti omille teilleen seikkailemaan. Yllättävää kyllä Onnikin sai pentuna lisänimen Turbo-Räikkönen samojen ominaisuuksien vuoksi. Tässä vaiheessa Onnin tuntevat voivat kohottaa kulmiaan. Onnihan on itse rauhallisuus. Totta. Kujekin on rauhoittunut kummasti. Se alkaa jo muistuttaa paljonkin MINUN koiraani.

Parin vuoden päästä oikeastaan vasta näen, että onko se kaikki Kujeessa näkyvä potentiaali jalostunut sellaiseksi mitä toivon. Tähän mennessä suunta on hyvin lupaava. Näistä kolmesta koirasta se on tällä hetkellä ehkä eniten sitä mitä koiran luonteesta toivon. Sinänsä olisi varsin hupaisaa, jos se todella pysyy noin mahtavana, sillä ulkokuori osuu asettamiini toiveisiin. Kuje on pienikokoinen ja sen turkki on ihan älyttömän helppohoitoinen. Periaatteessa Kujeessa tiivistyy kaikki se mitä alun alkaen olen koiralta toivonut.

3 kommenttia:

n-elikot blogi kirjoitti...

Voi, kun Kujeella on nätisti korvat. Ei Vipulla vaan pysy... höröttää sinne sun tänne. Vaan mitä hörömmät sen söpömmät :D Rotumääritelmästä viis.

Sulla on samoja ajatuksia Kujeesta kun mulla Vipusta. Just sellanen kun toivoinkin.

-Pia-

Adeina kirjoitti...

Rotumääritelmä sallii höröttävät korvat muuten ;)
"Korvat: Ylös, pään sivulle kiinnittyneet taittokorvat, taitteen ylälinja ei nouse kallon ylälinjaa korkeammalle. Korvat ovat kolmionmuotoiset, kärjistään pyöristyneet ja päänmyötäiset. Ne ovat erittäin liikkuvaiset ja asennoltaan mielialan mukaiset; hieman harittavat korvat sallitaan."

No ainakin vähän harittavat on siis sallitut :D


Mä arvasin, että sulla on samoja mietteitä Vipun suhteen. ;D Nää vaan on ihan parhaita <3

Adeina kirjoitti...

Sitä paitsi Vipu on kaiken muun lisäksi komeakin ;)