Maanantai oli totisesti ensimmäinen loman jälkeinen päivä kaikin puolin aina siihen asti kun pääsin Kujeen kanssa treeneihin. Voi elämä se koira on upea! Ei voi muuta sanoa. Ihan käsittämättömän hienoja putkeen irtoamisia. Ja tekemisen intoa. Ah, mikä nautinto Kujeen kanssa on harjoitella. Älyttömän kivaa oli.
Harjoiteltiin takana leikkaamista ja mä oon ihan kädetön sen homman kanssa. Aina ihan väärässä paikassa ja käskyttämässä väärään aikaan. Mun tunaroinnista huolimatta Kujeelle tuli vähän haisua siitä mitä haettiin ja saatiin muutama ihan onnistunutkin leikkaus. Kepitki sujui muutaman kerran ihan kivasti. Mä oon siinäkin niin järkyttävän hidas. Ois ihan kiva jos kentälle tulis ne paljon puhutut verkot tai vinokepit.
Kotiin tultiin mutkan kautta kun mietin torstain tulevaa treeniohjelmaa niin keskittyneesti, että ajoin aikas reippaasti ohi pysäkin. Onneksi satuin jäämään sellaisella pysäkillä, jossa oli vieressä toisten meidän ohiajavien bussien stoppeja ja onnistuin vielä juoksemaan oikean bussinkin kiinni. No nyt on toivottavasti ihan kiva suunnitelma omalle torstain ryhmälle valmis.
Kotona vire oli vielä päällä ja loppujen koirien kanssa mentiin iltalenkillä viereiselle skeittiradalle ottamaan puominkontakteja. Siellä on oivallinen ihan puominnäköinen ramppi, jossa on tosi hyvä harjoitella kontakteja. Onnia en pysäyttänyt, mutta Ama ja Leela teki ihan nätit 2on-2offit. Amalla oli vaihteeksi niin kova hinku päästä tekemään, että se pureskeli hihnan poikki. Fiksuna koirana järsi Onnin hihnan.. Meidän perheen blondi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti