Yöllä käveltiin mielenkiintoisten ihmisesten ohi juna-asemalle. Tulipa jos jonkinlaista kommenttia koirista ja jopa kantamastani kevythäkistä. Kannattaa kävellä puolenyön aikaan keskustassa. Alunperin ajattelin, että ollaan ihan turhan aikaisin paikalla, mutta asemalta olikin viety pois automaatti. Olin tulostanut lipun netistä, mutta koirille sieltä ei lippuja pysty ostamaan. Siispä saimme seikkailla Hämeenkadulla automaattia etsien. Onneksi oli ylimäääräistä aikaa.
Junassa olin kivasti saanut yksittäisen paikan. Siinä ei kyllä mahtunut nukkumaan mitenkään päin. Lopulta päätin nukkua vain suoraan lattialla. Matka meni siis nukkuen. Kuje uinui kevythäkissä ja Onni lattialla häiriköiden välillä yhtä toista matkustajaa silittämään itseään. Kujekin hyppäsi samaisen miehen syliin ensimmäisenä vaunuun astuessaan.
Oulussa seikkailtiin vähän bussipysäkkiä etsiessä. En ollut ihan varma miten oikealle pysäkille mennään, joten seikkailimme pikkuhiukkasen edestakaisin. Yhdissä valoissa satuimme törmäämään hienosti pukeutuneeseen mieheen, joka kumartui silittämään Kujetta. Kuje ilahtui ja hyppäsi miestä vasten pusuttelemaan. Ehkä pitäis harkita sittenkin sitä hyppimättömyyttä... Mutta olen ajatellut, että jahka Kuje vanhenee siitä tulee sen verran varautunut ettei se enää säntää suinpäin kaikki ihmisten luo ja ei tarvitse opettaa, että ihmisiä vasten ei hypitä.
Koti-kotona ei ollut paikalla muita kuin Amanda. Voi sitä riemua! Amanda melkein halkaisi huuleni pomppiessaan syliini. Koirat ovat nyt saaneet juoksennella ja leikkiä pihalla yhdessä. Onnikin innostui spurttailemaan länderien kanssa. Nyt on lauma taas yhdessä koossa. :)
Amanda on viihtynyt Oulussa hyvin ja jopa saanut vähän lihaa kylkiluiden päälle. Jos ei lasketa pienoista angstaamista, se on kuulemma käyttäynytkin oikein hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti