maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Koirapitoinen kotikotiviikonloppu

Kas niin aika on taas hurahtanut huomaamatta ja blogiin kirjoittaminen jäänyt vähemmälle. Viikonloppu oli varsin kiireinen ja nyt alkuviikko on taas mennyt palautuessa.

Lauantain riennot

Lauantaina meinattiin Onnin kanssa seikkailla busseilla näyttelyyn, mutta isi armahti ja kävi viskaamassa meidät Kempeleeseen. Kylläpä oli karmea näyttelypaikka. Halli oli ahdas, kehät pienempiä kuin postimerkit ja ihmisiä vallan mahdottoman paljon. Rento ja rauhallinen Onnikin meinasi pistää tappelun pystyyn kun ahtauduttiin kohti glennikehää, joka tietysti oli perimmäisessä nurkassa. Onneksi ei tuolla enää näyttelyitä järjestetä. Ensi vuonna Oulussa on kaksi näyttelyä kesällä ja varmaan jossain ulkosalla siis.

Onnin kehä meni ihan kivasti. Vähän se olisi halunnut mennä syömään kehänlaidalla olevien katsojien eväät, mutta muuten meni hyvin. Ei edes tainnut kertaakaan istahtaa. Tuomari oli Irlannista ja oli kiva kuulla rodun kotimaan tuomarin mielipide. Onni sai kehuja olemuksesta ja liikkeet olivat kuulemma oikein upeat, mutta vinkkurat hampaat pudottivat tuloksen eh:ksi. Olen kuitenkin tyytyväinen tulokseen ja arvostelu oli upea. Pitää jossain vaiheessa naputella ne kotisivulle.

Takaisin kotikotiin seikkailtiin parilla bussilla, jotka osuivat varsin hyvin kohdalle. Perillä vaihdoin Onnin ländereihin ja sitten päästiinkin Pian ja Pasin kyydissä agitreeneihin.

Treenailua ja länderimeininkiä

Pia ja Pasi lupasivat suosiollisesti vetää meille treenit ja olivat järjestäneet Amandallekin treffit yhden länderin katsojan kanssa. Siispä ensin esittelimme Amandan ja riiviöpennut Vipun ja Kujeen tutustujille ja lähdimme sitten kiertelemään metsälenkin n-elikon lauman ja tyttöjen kanssa. Tulipa metsässä vastaan hevonenkin. Ihan uusi tuttavuus Kujeelle.

Kentällä ensin otimme pienet harjoitukset pentujen kanssa. Kuje pääsi kokeilemaan siivekkeiden välistä menoa, putkea ja puomia. Kaikkia ollaan jo kokeiltu, joten siinä mielessä ei tullut uutta, mutta itse Kujeen opettamiseen tuli tosi paljon hyviä neuvoja. Kujeestakin näki, että kun opettamiseen tuli selvästi selkeyttä, niin tyttö meni ihan erilailla. Nyt kun vielä muistaisi pitää kaikki jutut mielessä.

Kuje meni takaisin lepäilemään ja kentälle tuli Vipu. Voi että se on suloinen ja jotenkin tosi Cellomainen. Vipu on cool Äijä ja mahdottoman suloinen pusuttelija. Ja osaa kaikki hienoja juttuja toisin kuin Kuje, joka on ihan pellossa kasvanut verrattuna veljeensä. Pennut siis vähän harjoittelivat esteitä ennen kuin laitettiin aikuisille 10 esteen ratapätkä.

Rata oli kiva. Siinä oli kaksi erilaista variaatiota. Ensin kokeiltiin helpompaa. Tai ainakin se mun mielestä oli helpompi. Meillä oli (yllätys, yllätys) vaikeuksia kontaktien kanssa. Niitä sit pohdittiin siinä yhdessä. Jotain mun on keksittävä, se on selvä. Nyt Amanda on vain yhtä hämmentyny ku mä itse. Toisella radalla oli vähän vaikeuksia muistaa ohjata koira oikealle hypylle eikä sen ohi.

Ehkä parasta oli kun katottiin yhdessä meidän kepit. En olisi oikeasti ikinä varmaan tajunnut, että mä voin jo kääntyä oikein päin. Nyt ruvetaan opettelemaan keppejä niin että meen oikein päin ja yritän olla avittamatta kädellä väärin, sekä lisätään kotikepiien määrä kymmeneen. Miljoonasti kiitoksia! Tuli niin oikeaan aikaan tää treeni ja kepit ettei oo tosikaan. Olen suorastaan positiivisella mielellä keppien oppimisen suhteen.

Lisäksi sain ohjaamiseen ja rintamasuunnan pitämiseen hyviä vinkkejä. Tai no lähinnä sen että kannattaisi ohjata sitä estettä kohti, jos haluaa koiran sen ylittävän. Mutta se on hyvä neuvo, jos ei tajua ohjaavansa väärään suuntaan. ;) Oikeasti niin antoisa viikonloppu, ettei pitkään aikaan ole tainnut tulla yhtä paljon vinkkejä. Kirjoitin kaikki muistamani vinkit itseasiassa kotimatkalla junassa ylös, mutta hukkasin lapun. No jospa muistaisin edes osan ilman lunttilappuakin.

Pikkuprinsessan eka hallinäyttely

Sunnuntaina suunnattiin taas Kempelehalliin. Tällä kertaa hihnan päässä oli Kuje. Vähän hermostutti kun ensimmäinen hallinäyttely oli tuollaisessa tunkkaisessa ja ahtaassa hallissa. Onneksi meille osui oven vieressä oleva kehä ja siinä kohtaa ei ollut edes niin tukkoista. Kokemus olikin miellyttävä. Kuje oli yllättävän rentona. Vähän epäilin, että se olisi ollut ihan sähikäinen, mutta se jaksoikin odotella rauhassa ja keskittyi kehässä ihan hyvin.

Seurattiin ihan kehän vieressä ensin miten Vipu meni upeasti Pasin kanssa. Se oli niin hieno! Pöydällä seistä nökötti asennossa ja mun teki mieli taputtaa kun se meni niin hyvin. On se niin upea tuo Vipulainen <3 Kujekin osasi seistä nököttää hyvin pöydällä ja ravata. Mua nauratti vähän meidän saama arvostelu, jossa luki, että esitetään hienosti. Missäköhän kohtaa se hieno esittäminen mahtoi näkyä.. Kuje nimittäin meni huomattavasti paremmin koko näyttelykaavion läpi kuin mä itse. Ravatessa se meni oikein, mä olin kipittää ulos kehästä. Oikeasti vaan roikuin perässä ja toivoin, ettei mun sekoilu vaikuta kauheen pahasti Kujeen menoon. Seisottaessa jakelin aika paljon nameja ja toivoin kokoajan ettei Kuje istahda. Mutta tyttö oli oikein kiltti ja tuntui nauttivan menosta. :)

Vipu oli ROP-pentu ja Kujeesta tuli VSP-pentu. Onnittelut komealle kolmen huutomerkin Vipulle!!! Me käytiin kehän jälkeen vielä juhlistamassa Vipun menestystä kahvien kera länderiporukalla ja sitten olikin pikkuhiljaa taas aika suunnistaa kohti kotia. Upea antoisa reissu. Koirilla riitti puuhaa ja Kujekin on riekkunut itsensä väsyksiin ainakin päiväksi. Se sai painaltaa niin Vipun kuin Tarankin kanssa. Junassa pikkutyttö nukkui koko matkan ja yllättäen kotiin päästyä ei alkanut riekkua ensimmäisenä Amandan parrassa vaan meni kiltisti nukkumaan. Kerrankin näin.. :)

1 kommentti:

n-elikot blogi kirjoitti...

Onnea, onnea VSP -pentu Kujeelle! Kyllä tuomari oli oikeessa, hyvin se esitettiin. Niin kauniisti seisoikin.

Viikonlopun aikana vahvistui vaan mun ajatus upean sähikäisestä sporttimimmistä :)! Hurmaava pikkulikka!

Hyvä, jos sait jotain apuja agiin. Nyt vaan päättämään kontaktien opetustyyli ja pysyt päätöksessäsi! Ja pujotella Amanda jo osaa :)

-Pia-