Nyt kaikki miespuoliset lukijat vetävät kauhuissaan henkeään. Vaan ei, kyse ei ole siitä, että olisin hylännyt huolettoman sinkkuelämän. Lainatakseni Pasin sanoja elämän painopisteethän menevät aakkosjärjestyksessä : Agility, Koirat ja Miehet. Siispä rakastumiseni kohdistuu agilityyn. Laitoin Takuille kyselyä mahdollisesta seuranvaihtamisesta tässä suht lähiaikoina. Vastaus maili tuli ja oli ihan pakko pyytää muisku pitämään kädestä kiinni sitä lukiessa. En ihan uskonut ensimmäisellä lukemisella silmiäni. Enkä ihan toisellakaan. Tällä viikolla sitten mentiin ensimmäisen kerran uuden seuran harjoituksiin ja nyt voi varmaan todeta, että meidän uusi seura on Takut.
Olen siis ihan akuhean rakastunut tähän uuteen seuraan ja niin innoissani. Meillä oli kerta kaikkiaan ihanat ensimmäiset harjoitukset. Tuntui, että opin ehkä noin viisi miljoonaa uutta asiaa. Sitä paitsi Amanda meni onnistuneesti niin kepit kuin puomin kontaktitkin. Laitoin kontaktin loppuun namin ja Amanda pysähtyi sitä syömään. Ei sentään karannut kontaktille niin kuin kävi Oulun harkoissa viime viikolla. Ja ohjasin kepit oikein päin kävellen. Vähän meinasi lopettaa liian aikaisin pujottelun, mutta me yritetään nyt siirtyä harjoittelemaan pitempiä keppejä kotonakin, jotta saadaan tämä juttu korjattua.
Meillä oli harjoituksena kolme ratapätkää. Sellaisia juuri sopivan haastavia. Vaativat hallintaa ja ohjaamista. Just sellaisia mistä niin pidän. Ratapiirros. Eka rata pätkä meni ilman ongelmia, mutta kouluttaja sanoi, että viilataan vähän hyppyjä tiukemmiksi. Amanda loiskatti ne aika pitkiksi. Lyhyemmät hypyt ja nopeus lisääntyy. Siis ajatelkaa miten ihanaa. Me lähdettiin korjaamaan heti hyppytekniikkaa vähän paremmaksi. Se oli niin upeaa! Mä niin nautin tuollaisesta pilkun viilaamisesta. Oih!
Ratapiirros. Toinen ratapätkä oli haastavampi. Hypyt asetettiin niin etten ole aikaisemmin sellaiseen törmännyt ja lisäksi oli aika vaikeassa kohdassa hämäyshyppy. Kokeiltiin kaikenlaisia erilaisia tapoja saada Amanda menemään hypyt oikein. Ihanaa viilaamista. Niin nautinnollista, vaikkakin aika vaikeaa. Sai keskittyä tosi paljon itsekin ja tuntui, että oman vartalon hallinta ei sujunut puolet ajasta yhtään niinkun pitäisi. "Kaksi kättä! Sulla on kaksi kättä" Ihan kuin olisin kuullut tämän lauseen usein :D Voi vitsi mä nautin.
... jatkuu myöhemmin, jos jatkuu, nyt pitää kiitää töihin.
.... jatkuu
Ratapiirros. Kolmas harjoitus oli sellainen, että koiraa piti ohjata punaisen neliön sisällä. Oli ihan akuhean vaikea saada Amanda heitettyä putkeen. Lisäksi tyttö oli siinä vaiheessa niin väsynyt, että se millään olisi malttaut jäädä odottelemaan ekan esteen taakse. Myönnettäköön, että huomasin itsekin olevani aika väsynyt tässä vaiheessa. Vaan olipa ihana fiilis kun lopulta sain Amandan putkeen. Jäin tuulettelemaan sitä niin, että unohdin kokonaan ohjaamisen. Piti sitten palkata putken jälkeen. Mitä tästä opimme. Älä unohda koko ohjaamista kehuessasi koiraa. Tosin loppurata oli paljon helpompi. Tosi hyvä harjoitus.
Yhteenvetona yksi parhaimpia treenejä mitä tähän asti on ollut. Paitsi, että Amanda toimi upeasti, tunsin, että itse sain tehdä töitä ohjatakseni oikein. Palaute oli kokoajan tosi kannustavaa, mutta myös kehittävää. Löytyi parannettavaa, mutta ilman, että tuli sellaista oloa, ettei näitä opi lainkaan. Kerta kaikkiaan mahtavaa! Todella suuret kiitokset meidän uudelle koutsille :D
Olen päässyt myös sählytreeneihin. Luulin, etten osaa mitään, mutta alkoi se sählääminen jossain vaiheessa sujua. Huomenna sitten möllikisoihin töihin ja ehkä myös radalle. Odotan huomista, tosi hyvä fiilis uudesta seurasta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti