Eilen oli taasen treenipäivä Amandan kanssa. Viimeinen kerta, kun meillä oli ihana opettaja. Hän jää lomalle ja sitten me lähdemmekin jo pois. Sääli. Olen todella nauttinut näistä tunneista ja oppinut ohjaamaan Amandaa paremmin. Tunti oli oikein mukava, vaikka jouduimme lähtemään kesken kaiken pois. Äiti tuli kylään ja piti mennä häntä vastaan.
Amandalla oli muutenkin sosiaalisuuspäivä. Aloitimme tutustumalla agikentälle mennessä aivan uskomattoman ihanaan pikkupoikaan. Amanda ei ole loppujen lopuksi kovin montaa lasta nähnyt, sillä niitä on tuttavapiirissäni aika rajoitetusti. Tämä 4-5 ikäinen pikkupoika (olen aika huono arvioimaan ikää) huomasi meidät ja kysyi kohteliaasti lupaa silittää. Minä annoin luvan. Olen tottunut antamaan luvan aina kaikille silittelijöille, sillä Onnista mikään ei voisi olla mukavampaa. Silitettyään hetken suloinen lapsi kysyi, että mahtaisikohan Amandalle maistua Marianne-karkki. Koska olin kentälle menossa oli taskuni täynnä makupaloja ja annoin pojan antaa sellaisen Amandalle. Ahne neiti oli aivan myyty. Oli eilisen kohokohta. Ehdottomasti.
Agikentällä Amanda sai lisää nameja ihmisiltä. Kun opettajan kanssa kerrattiin miten rata oli mennyt, huomasi miten Amanda muisti saaneensa opettajalta namin ja meni nuuhkimaan kädet, jos sieltä löytyisi lisää herkkuja. Löytyihän sieltä :)
Kruunatakseen kaiken sosiaalistumisen, Amanda päätti viettää osan yöstäkin äidin vieressä. Ah, se on joskus sellainen brutus :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti