Eilen oli yhteislenkkipäivä. En ole aiemmin päässyt mukaan näille lenkeille, koska olen aina siihen aikaan töissä. Eilinen ei töiden suhteen ollut poikkeus, mutta päätin tehdä työt kahdessa osassa, että päästään Kujeen kanssa mukaan. Pääsimme naapurin Kutin omistajan kyydillä lenkkeilypaikalle. Kutikin oli tulossa mukaan lenkille.
Vanhoina tuttuina oli myös Nuga omistajineen. Muut kaksi koiraa olivat Kujeelle uusia. Pieni ja suloinen Java-neitonen ja (muistaakseni) Sara-niminen bokseri. Javan kanssa Kujeen olisi tehnyt vähän mieli leikkiä, mutta isommat koirat vähän pelottivat. Kuje yritti pari kertaa piiloutua Kutin selän taakse turvaan. Kuti, kun oli tuttu ja turvallinen, olihan vasta sunnuntaina viimeksi käyty lenkillä.
Aluksi koirat olivat kytkettyinä, mutta pikkuhiljaa alkoivat hihnat aueta. Jossain vaiheessa kaikki koirat saivat vapaina juoksennella mukana. Kuje oli huomattavasti enemmän aikaa vapaana kuin hihnan päässä. Kävelimme ensin lenkin ja menimme sitten rantaan uittamaan koiria. Joukosta löytyi muutama vesipeto, mutta Kuje ei siihen joukkoon kuulunut. Hetken aikaa se seisoi vesilätäkössä, mutta siihen jäikin neidin vesileikit.
Viimeinkin onnistui jopa muistamaan hammastarkastuksen ja Kuje tutkittiin neljän ihmisen voimin. Eipä tyttönen pistänyt tutkimista pahakseen. Sillä oli niin kiire keskittyä kädessäni olevien namien tapittamiseen, että hyvä jos huomasi edes tutkijoita. Tänään sitten selviää oliko tutkimisen harjoittelusta apua...
Luulisi, että tuollaisen iltalenkkeilyn jälkeen neitokainen olisi ollut ihan ventti kun menimme nukkumaan. Mitä vielä. Se riekkui ensin ulkona Amandan kanssa ja sama meno jatkui nukkumaan mennessä sisällä. Mistä kummasta kaikki energia oikein tursuaa tuohon koiraa??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti