Keskiviikkona piipahdettiin näyttelyharkoissa. Mentiin sinne käymään yhdessä Taran omistajan kanssa. Päätin ottaa sekä Leelan, että Kujeen mukaan. Kujeen harjoittelemaan lähinnä pöydällä oloa ja Leelan kanssa kokeilemaan miten näyttelytoiminta meiltä yhdessä sujuisi. Paikan päällä olikin aikas paljon tuttuja. Onneksi, sillä jätin Kujeen hetkeksi hoitoon yhdelle tutulle. Kiitokset vain huolehtimisesta ;)
Jännitin vähän miten Leela oikein suhtautuu, koska se ei ikinä ole ollut missään vastaavassa. Neiti oli niin hieno! Pöydällä sitä ensimmäisellä kerralla luonnollisesti jännitti, mutta toisella kerralla selkäkin suoristui. Leela seistä nökitti pöydällä eikä pyrkinytkään istumaan. Antoi katsoa hampaat eikä yhtään väistellyt. Pöytäkäytös on kuitenkin sellainen minun mielestäni vaikein opetettava, että olin tosi positiivisesti, että se meni näin upeasti. Muuten meillä oli vähän pikkulipsuksia. Seisoessa Leela alkoi tarjoamaan istumista ja ravaaminen oli vähän hankalaa. Leela tarjosi ravin sijaan sellaista näyttävää marssiseuraamista. Se tapitti tiiviisti silmiin ja marssi kuin paraskin kouluratsu heitellen etutassujaan oikein ylvääästi. Oikeasti aika hupaisan näköinen. Ehkä voisimme vähän panostaa ravaamisen opetteluun..
Kuje harjoitteli odottelua kentän laidalla ja pöydällä oloa. Näistä edellä mainittu oli vähän vaikeampi ja kuului pientä kapinointia taustalla meidän mennessä Leelan kanssa. Mutta pöydät sujuivat molemmilla hyvin ja olen oikein tyytyväinen. :)
Tekisi mieli ilmoittaa Leela näyttelyyn, mutta katsotaan nyt. Ehkä voisi ensin käydä jossain mätsärissä harjoittelemassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti