sunnuntaina, syyskuuta 16, 2007

Noo... ihan hyvin se sit meni

Eilen alkoi fiiliksen vähän nousta. Kävin länderien kasvattajapäivillä kuuntelemassa oikein mielenkiintoisen luennon epilepsiasta. Tiesittekö, että 10% suomen länderikannasta sairastaa epiä. Aika iso prosentti. Olo oli vähän nuhainen ja heikko. Mireki antoi pienen sinisen lääkkeen, joka paitsi poisti päänsärkyni vähän piristi mieltä. Lisäksi nähtiin Tara omistajineen ja käytiin stemppilenkki tyttöjen kera. Onnia ei voinut ottaa mukaan, että se jaksaa tänään liikkua.

Viime yönä kasasin patjan alle päätyyn kasan tyynyjä, että sain muutettua nukkuma-asennon istuvaksi. Helpotti huomattavasti ja saisnkin nukuttua pitkät ja virkistävät yöunet. Aamulla kävin läpi mitkä ne pelot tulevassa kisass oikein on. Ei hyllyn saaminen, vaan se että pilaan Amandan fiiliksen. Tai Amanda lähtee hiipimään lähdössä ja hermostun siitä. Kelailin läpi pahimmat mitä voi tapahtua ja yhtäkkiä olikin vaihteeksi vähän myöhässä. Napasin nopeasti mukaan Amandan ja Kujeen ja mentiin puoli juoksua bussipysäkille.

Muisku lupautui ketyksi ja en oikeasti olisi selvinnyt päivästä ilman häntä. Hän toi Onnin bussilla vähän myöhemmin ja lisäksi oli ottanut mukaan eväitä ja lisävaatteita. Miljoonat kiitokset muiskulle, maailman parhaalle kämppikselle!

Ilmoitin Amanda kisaan ja ostin samalla kisakirjan. Mittaaminen oli ihan mielenkiintoinen episodi. Annoin Amandan tuomarille ja menin itse piiloon, ettei Amanda ota hirveää häiriötä musta. Pitkän mittailun jälkeen tulos oli muutaman millin verran midi. Koska mittaus meni tiukile, tuli toinenkin tuomari mittamaan Amandan ja taas piilouduin ilmottautumistelttaan. Kaksi mittatulosta lopulta saatiin ja molemmat midijä, joten Amanda on nyt virallisesti midiluokassa. Hiphurraa! Päivän tulos oli saavutettu ja kaikki paineet kaikkosivat.

Törmäsin yhteen podengotuttuun ja jäimme hänen kanssaan seurailemaan ratoja ja höpisemään. Muisku ehti paikalle Onnin kanssa ennen Amandan radan alkua ja Onnikin saatiin ilmoitettua. Jätin rataan tutustumisen ajaksi koirat muiskun hoiviin. Seurasin aluksi miten toiset tutustuivat, mutta hetken päästä tajusin, ettei se toimi Amandalla samoin. Lähdin siis miettimään asiaa Amandan näkökulmasta, ottaen huomioon Amandan tiukan seuraamisen ja sen ettemme ole harjoitelleet juuri medi-korkuista rengasta.

Lähdimme vissiin kolmantena. Amanda jäi vähän varovaisen näköisenä ekan esteen taakse, mutta pysyi siellä odottamassa lupaa. Hurraa! Pelkäämääni varastamista ei tapahtunut. Ilahduin niin, että en muistanut sanoa esteiden nimiä. Vasta Amandan ollessa putkessa tajusin ruveta taas ohjaamaan juuri sopivasti ennen rengasta. Rengas meni ihan ilman ongelmia. Taas hämmennyin niin, että kääntö seuraavalle esteelle meni vähän myöhässä. Tosin vauhdin hiadstuminen ennen keppejä oli oikein hyvä.

Kepit mentiin yksi kerrallaan hitaasti. Ehkä olisi voinut vähän enemmän kannustaa, vaikka muisku totesi myöhemmin, että kimittämiseni kepeillä oli kuulunut pitkälle ja keppien jälkeinen kehuminen vielä pitemmälle. Olin kuulemma oikein pompahtanut ilosta keppien jälkeen. Rata jatkui ja loppuvaiheella alkoi tuntua, että meillähän sujuu homma oikein hyvin. Taas meinasin unohtaa ohjaamisen, mutta sain juuri keskittymiskyvyn takaisin ennenkuin Amanda lähti suunnittelemaan omaa rataansa ja onnistuin suunnittelemassani tavassa heittää Amandan vauhdikkaasti putkeen ja lopun kaksi hyppyäkin menivät ihan oikein. Tuloksena yliaikanolla. Sama mikä Onnin ensimmäisessä kisassa. Tosin Amandalla ei yliaikaa ollut ihan yhtä huomasti kuin Onnilla. Vain vähän alle pari sekuntia.

Ei harmittanut yliaika vaan olo oikein voittoisa. Kaikki mitä pelättiin onnistuttiin voittamaan eli rengas, fiilis ja kepeille ohjaus. Fiilis oli ehkä molemmilla vähän sellainen hämmentynyt, mutta ehdottoman positiivinen ja kivaa oli. Meistä tuli lopulta tällä tuloksella luokan voittajat, vaikka luulin toisten pilailevan kun he kertoivat sijoituksen. No en valita. Käytiin pokkaamassa palkinto ennen Onnin rataa.

Onni oli ilmoitettu agilityrataan, koska se (toisin kuin Amanda) suorittaa kontaktit varmasti. Hämmennyin vähän lähdössä kun en kuullut tuomarin pilliä ja en ollut ihan varma kosk saan lähteä. Onni meinasi sählätessäni lähteä ilman lupaa, mutta onneksi pysähtyi vain pieneen nytkähdykseen. Jotenkin pakka sekosi tästä täysin ja parin hypyn jälkeen meni putkeen ohjaaminen vähän söhlimiseksi. Kumma kyllä Onni ei välittänyt mistään söhlingeistä ja sinkosi helposti putkeen. Siitä hölmistyneenä meinasin ohjata sen ohi seuraavan hypyn. A:lla sain kasattua itseni taas. Kepit mentiin hitaaseen tapaan, mutta olen tyytyväinen siitä, että sain Onin hyvin vedettyä väärältä puolelta kepeille.

Pikkuhiljaa alkoi tuntua, että Onnilta loppuu taas puhti. Puomin se jolkotteli hitaasti. Radalla oli neljänneksi viimeisenä esteenä pussi. Ollaanhan me menty sitä, mutta jostain syystä Onni päätti ohittaa sen. Luulen, että vedin käden vähän liian nopeasti pois pussin vierestä enkä ohjannut Onnia ihan tarpeeksi tarkkaan sinne. Tästä siis vitonen kiellosta. Korjasin pussin hyvin hitaasti ja loppu rata mentiin ihan erilailla kuin suunnittelin. Luulin, että joudun pulaan tällä extempore-tyylillä, mutta koska meillä oli vitonen jo alla niin ei tavallaan ollut mitään menetettävää. Yllättävää kyllä Onni ohjautui varsin näppärästi myös siltä toiselta puolelta ja olenkin loppuun erityisen tyytyväinen. Tuloksena vitonen ja ihan järkyttävän paljon yliaikaa melkein 20 sekuntia.

Yhtä kaikki hauskaa oli Onnin kanssa ja olin tosi tyytyväinen sen menoon ja ohjattavuuteen. Luulen, että Onni saa taas taukoilla hetken tämän jälkeen. Pelaan varman päälle. Onnilla on nyt ollut fiilistä ja pelkään, että jos tahkotaan niin se hukkuu. Pitää katsoa, että jos jossain vaiheessa olisi mukava kisa jonne menisi ja sitä ennen harjoittelisi vähän keppejä, mutta harjoituksiin en taida poikaa vähän aikaan raahata. Meillä ei kuitenkaan ole Onnin kanssa tavoitteita. Se on niin hidas, että aikarajat tuntuvat liian vaikeilta saavuttaa. Ehkä ensi vuoden tavoitteeksi voidaan miettiä itsenäisiä keppejä, mutta tänä vuonna ei pidetä tavoitteena muuta kuin hauskanpito ja ohjaajan kehittyminen ohjauksen suhteen.

7 kommenttia:

Mireki kirjoitti...

Onneksi olkoon nollaradasta ja luokkavoitosta! Upea kisauran aloitus Amandalle, siitä se lähtee.:)Kyllä sitä vauhtia tulee jatkossa ihan varmasti, parempi vain varmistella tässä vaiheessa virheettömät suoritukset.

Ai mä en oo muuten tajunnutkaan, että sillä päänsärkypillerillä on tollasiakin ominaisuuksia.:) Mutta hyvä jos olo helpotti ainakin siltä erää.

Adeina kirjoitti...

Kiitoksia :) Mä pelkään vauhtia sen verran, että oon ihan tyytyväinen tähän hitaaseen menoon. Varmaan meille tulis enempi vauhtia jo siitä, että Amanda osaisi mennä kepit itsenäisesti. Siinäpä sitä työsarkaa riittääkin :D

Nyt kai pitäisi terästää itsensä uusilla lääkeillä ennen töihin lähtöä. Sinisiä pillereitä ei löydy, mutta ehkä valkoinen.

Kipa kirjoitti...

Onnittelut tätäkin kautta!!!
Kipa&kööri

Ansku kirjoitti...

Paljon onnea Amandan kisauran korkkauksesta!. Siitä on hyvä jatkaa :))

n-elikot blogi kirjoitti...

No nih, eihän se nyt niin kauheeta ollutkaan. Turhaan pelkäsit! Onnittelut upeasti menneestä Amandan ihka ensimmäisestä kisasta! Hienoa!

T: Pia & co

p.s Mihinkäs sä nyt sitten laitat ne pokaalit, kun sulla ei vielä oo yhtään hyllyä? :)

Tiia+pojat kirjoitti...

Heipsis,
Onnittelut vielä täältäkin kautta :)
Olipa kiva taas nähdä teitä ja nää uudet koiruudet... Ihania ovat, en yhtään ihmettele rodunvaihtoakaan... vaik itelle ei vaihto eteen tulekaan - podengot on ja pysyy.

Jos sulla muuten on ne radat piirrettynä ja saat ne jotenkin sähköiseen muotoon (ei haittaa vaik olis suttuiset) niin pistäpä jotkin hahmotelmat mulle.. Hyppyradan muistinkin, mutta tää varsinainen agilityrata jäi puoleenväliin kun koitin sitä piirustella itelleni :(

T:Tiia+pojat
tiia.tamminen@suomi24.fi

Adeina kirjoitti...

Kiitoksia onnitteluista :D

Pia: Me ei saatu pokaalia vaan lahjakortti Takun kisoihin ja ensiapulaukku. Erittäin kivat palkinnot :) Mulla on jo yksi koirien ensiapulaukku, mutta tuossa oli erilaisia juttuja eli ihan hyvä.

Mä en kyllä oikeasti tiedä mitä kaikille pokaaleille tekis. Kirjahylly pursuaa niitä. O_o

Tiia: Aattelin, että rupean lisäämään kotisivuille tulosten yhteyteen aina radat. Siksi piirsin ne sunnuntaina. Teen ne tietokoneella uudestaan _vähän_ selkeämmän näköisiksi. Laitan sulle tulemaan tiedostot ;)

ps. jos joku muu haluaa nähdä radata niin kotisivujen kautta löytyy Onni -> agilitytulokset ja Amanda -> agilitytulokset