Ei Kuje ehkä ihan flötkömadoksi muutukaan. Se jaksoi eilen leikkiä Amandan kanssa koko päivän ja käydä silti kahdella pitkällä lenkillä. Päivällä kävimme kahden kesken lenkin, jonka teemaksi muodostui ohittaminen. Ihmisten luo Kujeella olisi ollut kauhea hinku päästä, mutta koirien ohi mentiin nätisti, joskin isompien ohi vähän pelokkaasti.
Onni ja Kuje pääsivät yhdessä iltalenkille. Matka ei Onnille ollut kovinkaan pitkä, mutta Kujeelle ihan kohtuullinen. Oli ihanan kesäinen sää, juuri sopivasti viilentynyttä. Vastaantulijoita ei ollut. Sellainen ilma, että olisi voinut kävellä, vaikka maailman loppuun asti.
Onni kiskoskeli alkulenkistä hihnassa. Sillä on tapana tehdä niin, jos sillä on kova hätä. Suhteellisen ärsyttävä tapa. Onnilla on kyllä muitakin ärsyttäviä tapoja. Saatuani Onnin muistamaan hihnakäyttäymisen salat, jäin pohtimaan, että näinköhän länderit oppivat ihan automaattisesti kulkemaan hihnassa nätisti vetämättä. Amandalla on mitä ärsyttävin tapa vähänkin hermostuessaan pomppia hihnan päässä ja tehdä ympyröitä, mutta se ei vedä. Jos se saisi valita niin se kävelisi koko lenkin vasemman jalkani takana tai juoksisi vapaana suuria ympyröitä ympärilläni.
Kuje oppi kävelemään hihnassa samalla hetkellä, kun iskin hihnan sen kaulaan eikä ole vetänyt. Se kyllä huomatessaan, että olemme kohta kotona hyökkää mukana olleiden koirien partaan kiinni ja yrittää saada niitä nopeasti leikkimään kanssaan ennen sisälle menoa. Lueskelin Kipan blogista, että Kujeen velipojilla oli pentukurssilla ollut hihnassa kävelyä tunnin aiheena, joten tuskinpa siis länderitkään ovat ohjelmoituja kulkemaan nätisti.
Aamulenkillä jatkoin hihnakävelyn pohtimista, tallustellessani unisena neljän koiran kanssa pienen pisutuksen. Huomasin, että ne pirulaiset ovat oppineet kulkemaan neljän jengissä ilman, että hihnat ovat täysin solmussa. Tai vaihtoehtoisesti minä olen oppinut selvittämään hihnat. Katsellessani miten puoli huolimattomasti pyörittelin hihnarypästä käsissäni, päädyin tulokseeen, että kyse on vähän molemmista. Ensinnäkin Kuje ei enää juokse koiran luota koiran luo vaan keskittyy enemmän maan haisteluun, toisekseen olen oppinut pyörittelemään hihnoja sen verran, että ne eivät ehdi pahaan solmuun.
Sai koiria jonkun verran keskeä. Aluksi Onnille sai muistuttaa, että vetäminen ei ollut sallittua ja Amanda piti käskeä jalan takaa eteen kävelemään. Ennen sisälle menoa piti Kujeelle huomauttaa, että hihnoissa ei leikitä. Muutaman kerran sai jokaista pyytää kiertämään toiselta puolelta, kun kiersivät minut väärältä puolelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti