keskiviikkona, helmikuuta 06, 2008

Pitkästä aikaa agitreenin tapaista

On jäänyt agility aika vähälle viime aikoina. Amandan kanssa odotellaan juoksuja, Onni taukoilee muuten vaan ja Kujeen kanssa ei oikeastaan olla vielä aloitettukaan. Kaivoin tänään pitkästä aikaa kontaktikapistuksen ja tikut esiin. Onni on Elmerin seurana, joten mukaan otin vain tytöt.

Säädin kontaktiesteen mahdollisimman matalaksi. Palkaksi mukana oli lelu ja muutama nami. Ensin treenivuoroon pääsi Amanda, joka yllättävää kyllä pysyi hyvin paikoillaan ja pysähtyi kontaktille. Palkkasin ensin pari kertaa namilla ja sitten vaihdoin leluun. Vauhti kiihtyi ja innostus lisääntyi.

Vaihdoin vuoroon Leelan, joka oli niin suloinen. Se oli aivan innoissaan ja selvästi muisti, että tätä leikkiä oli ennenkin leikitty. Palkkasin Leelan vain nameilla. Ja jätettiin treeni vain kontaktien harjoitteluun.

Kuje oli odottanut vuoroon hyvin malttamattomana ja ihan turhan äänekkäänä. Kevythäkki on valitettavasti Kristiinassa, joten en voinut ottaa sitä Kujeelle odottelupaikaksi. Kävi mielessä useaan otteeseen. Paikoilleen neiti jäi nätisti ja pysyikin siinä suhteellisen hyvin. Mutta jestas se on hirveä tykki. Ampuu pari kertaa esteen yli kun ehdin hädin tuskin henkäistä vapautuskäskyn. Jäin vaan hölmistyneenä tuijottamaan. Kaksi hallittua, hidasta ylitystä namipalkalla ja uudelleen Kuje vähän kauemmas esteestä. Nyt se pysähtyi loppuun ja sinkosi heittämääni leluun. Pieni leikitys, lelu taskuun ja Kuje pomppii taskuun kuin ääliö.

No ainakin se tykkää palkasta. Joten vaihdoin heittämisen siihen, että jätin lelun esteen eteen. Käsky koskettaa yläkontaktia ja Kuje sinkoaa kohti lelua. Eiiiiiiiiiiiii! Pysähtyi ja tuli takaisin. Palautin Kujeen alkuperäiselle lähtö paikalle ja uudestaan käsky koskea yläkontaktiin. Tosi nätisti pysähtyi siihen, ylimeno lupa ja tiukka käsky pysähtyä alakontaktille. Arvatkaa pysähtyikö. Pysähtyi sekunniksi, vetäisin henkeä ja irtosi lelulle. Seuravaa kerta onnisui vähän paremmin ja jätettiin homma siihen.

Kokosin tikkukepeistä kujan ja otin sitä Amandalla uuden käskyn kera. En tiedä opitaanko me keppejä ikinä, mutta yritetään nyt tälläistä. Vaihdoin Amandan Kujeeseen ja tykki karkasi kädestä. Ne on niin erilaiset. Ihan kauheeta yrittää sompailla kahden kanssa. Vaihdoin Kujeen takaisin Amandaan ja en osannut yhtään. Vaihto takaisin Kujeeseen ja just ja just muistin miten sen kanssa toimia. Otin pari kertaa vielä kontaktit ja ne meni ihan kivasti. En tajua miten Kujetta ikinä voi ohjata. Ehkä pitäisi suosiolla etsiä sille joku osaavampi.

Varmaan tunnin verran siinä ehdittiin olla lenkkeineen ja sitten tuli pimeää. Lähdin vielä Bennyn ja Bennyn omistajan kanssa lenkille. Leela jäi kotiin ja vaan läntsy pääsi mukaan. Annoin Kujeen Bennyn omistajan talutettavaksi. Hän sai harjoitella millaista olisi kahden koiran kanssa. Kuje varmaan menee jossain vaiheessa testikoiraksikin Bennyn luo muutamaksi päiväksi. Hmm.. Pitäisi varmaan harkita myrkytysmaanantaita, kun sekin on tässä lähestymässä. Sit pitäisi keksiä vain lopuille koirille päiväpaikka. Jos Onni ois sillon Elmerin seurana, niin jäljelle jäiis vain Ama ja Leela. Paitsi jos Amanda tekis ihmeen ja aloittaisi juoksunsa. Mitä ei tuu tapahtuun, koska se yleensä pitää ne just huonoon aikaan. Taitolajipa sekin.

Ei kommentteja: