keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009

Talo täynnä laatikoita

Meidän uusi kämppä on yhä vaan täynnä laatikoita. Ja siellä on muutenkin enemmän tai vähemmän kauhea siivo kun tavarat hakee paikkaansa. Paikkaa ei tietenkään löydy heti, joten tavara siirtyy lattialle odottamaan siirtoa parempaan kohtaan. Viikonloppuna saatiin loputkin huonekalut vanhasta kämpästä. Tää viikko menee vanhan kämpän siivoukseen ja sit pitäisi luovuttaa avaimet. Oli tosi kiva maanantaina siivoilla kun viemäri meni tukkoon ja tulvi takas vessaan mun sitä jynssätessä. Ajattelin, että ehdin sen ennen töihin lähtöä puunata, mutta ei ihan aika riittäny. Tänään ois suunnattava uudestaan siivoileen, koska onhan sen tuleville asukkaille kivempi mennä puhtaaseen kotiin.

Mulla ei oo vaatekaappia hankittuna vieläkään. Lainasin muiskulta lipaston jonne tungin ensi hätään vaatteet. Eipä niitä niin kauheasti ees ollut kun kaikki on järkyttävän kokoisessa pyykkivuoressa. Jospa sitä jossain vaiheessa saisi ostettua jonkun kivan vaatekaapin tai lipaston.

maanantaina, huhtikuuta 27, 2009

Nautinnollisia sunnuntaihetkiä agikentällä

Käytiin pienellä porukalla sunnuntaina kokeilemassa miten koirat oikein kulkee. Matkassa oli pari möllikoiraa ja Amanda. Ei viitsitty kovin montaa estettä raahata kentälle, muutama hyppy, putki ja kepit. Tein pari pientä ja helppoa pätkää, jossa molemmissa oli Amandalle ohjaus keppien väärälle puolelle. Ajattelin, että saapa nähdä kuinka paljon takutaan, mutta kepit olikin ihan superit. Ne oli iloiset ja meni nopeasti. Olin niin ylpeä mun pienestä agikoirasta.

Amanda on melkoinen herkkis, eikä niin piittaa muista ihmisistä. Se on varsin kohtelias ja antaa kyllä silittää itseään, mutta pohjimmiltaan se on todela paljon mun perään. Kaveri halusi kokeilla ohjata Amaa ja annoin luvan, vaikka siinä vaiheessa mielessä välähti, että näinköhän suostuu mitään tekemään. Amanda lähti innoissaan matkaan eikä vilkuillut mua edes kovin paljon. Se meni oikein nätisti. Oli aika kiva katsella miten kauniisti ja innokkaasti oma koira menee. On se vaan niin hieno otus :)

lauantaina, huhtikuuta 25, 2009

Nirppailua ja ultrassa käynti

Kuje aloitti tuossa alkuviikosta nirppailun. Kauhean tiineltä se ei ole muten vaikuttanut. Tyrkyttänyt joka ilta lelua, että leikittäisiin nyt vielä vähän. Se on myös innostnut pienestä tokoilusta mitä ollaan otettu. Miehen puolikas on innostunut opettamaan sille seuraamista ja yllättävän näpsäkästi tuo on sujunut.

Torstaina tyttö oli aivan suunnattoman katkera kun se tajusi, ettei oikeasti pääse mukaan treeneihin. Meillä oli eilen vasta ultra ja mulla ei ollut minkäälaista mielenkiintoa ottaa mitään riskiä mahdollisten pentujen kanssa. Treenaamisesta alkuviikoilla tuskin olisi yhtään mitään haittaa, mutta mun mielenterveyden vuoksi jätettiin kaikki vähän raskaampi heti astutuksen jälkeen pois. Vähän turhan tuoreessa muistissa se rumba mikä oli Aman kanssa.

Eilen Kuje lähtisi sitten tosi ylpeänä yksin matkaan. Se käveli lääkärille niin hienosti vieressä ja oli äärimmäisen ylpeän oloinen siitä kuin se pääsee mukaan. Lääkärissä se oli niin hyvin käyttäytyvä pikkukoira. Ei se selällään maannut pöydällä ihan rentona, mutta muuten kyllä oli aika kotonaan paikassa. Eipä Kujeelle oikeastaan mitään kurjaa lääkärissä ole tehtykään, että miksipä tyttönen pelkäisi.

Tällä kertaa ultrassa näkyi heti yksi pentu. Kun masua tutkailtiin tarkemmin, niin neljä mollukkaa näkyi ihan selkeästi. Mäkin huomasin ne ja oli ihan eri näköisiä kun Aman mahassa olleet pari alienia. Nää oli niin eläväisen näköisiä. Mitään kauhean tarkkaa lukua lääkäri ei oikein osannut sanoa. Kuje oli vähän levoton ja liikahteli, että laskemisesta ei oikein tullut mitään. Ei ollut meidän vakilääkäri, joka osaa tosi hyvin käsitellä ländereitä. Tällä ei olut ihan niin hyvää tuntumaa koiriin ja välillä tuntui, että laitteen kanssakin oli vähän ongelmia. Tuomio oli 4-6, mutta voi olla enemmänkin. Neljä mä sain itekin laskettua, että vähempää siellä ei ainakaan oo. Kaikin puolin helpottunu ja hyvä mieli jäi reissusta. Nyt sit jatketaan masun kasvattelua ja ei ainakaan harkitakaan agikentälle lähtöä.

perjantaina, huhtikuuta 24, 2009

Ah ihanaa, treenikausi alkoi

Päästiin eilen Aman kanssa aloittaan treenikausi. Oli nautinto! Uudesta kämpästä pääsee meidän treeni aikaan vielä yhdellä bussill sopivasti kentälle. Takaisin tullessa joutu vähän säätään, mutta eipä tuo haittaa, tulee hyvin tehtyä pitempi lenkeily siinä samalla. Meillä oli kivaa pientä rata pätkä, josta löytyi kepit ja kontakteja. Mä olin niiiiin tyytyväinen Aman keppeihin. Se pujotteli yhtä kertaa lukuunottamatta oikein ja sillä yhdellä kerralla taisin törkätä sen ekaan väliin aika syvälle, että sekin oli ohjaajakämmi. Yhden kerran saatiin jopa vähän vauhtia mukaan.

Pitkästä aikaa pääsin palkkaamaan kontakteilla ja pysäyttään pitemmäksi aikaa. Meillä oli kentällä A ja keinu. Kontaktit oli hyvät. Olin tosi iloinen ettei kisaaminen oo niitä sotkenu vaikken ole pitkään aikaan päässy niiltä palkkaamaan.

Ohjaaja oli paikoittain vähän hukassa, mutta Amanda oli upea. Kokeilin ekaa kertaa istuttaa sen ekan esteen taakse, koska meillä on lähdön kanssa ollut ongelmaa. Yllätyksekseni Amanda sekä istui käskystä, että myös pysyi paikoillaan. Jee! Ekalla kerralla tosin sain odottaa muutaman minuutin, että pomppiminen lakkasi :D Kivaa oli ja kiitokset uudelle koutsile treeneistä. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan.

sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2009

Kahdessa kämpässä

Eilen saatiin siirrettyä neljä pakettiautollista epämääräistä sälää vanhasta kämpästä uuteen. Ihan kaikkea ei siirretty, koska meillä ei vielä netti pelaa uudella kämpällä niin jätettiin mun omppukone vanhalle kämpälle, että pääsee surffaileen. Mikä ihmeen nettiriippuvuus??

Joka paikka on täynnä laatikoita. Kun ne peittävät kaikkea lattia pintaa niin tuntuu siltä, että tavaraa olisi todella paljonkin. No suurin osa mun huoneen laatikoista on täynnä kirjoja. Jahka saan kirjahyllyn pystyyn ja kirjat sinne niin varmaan puolet kaikista laatikoista on tyhjentyny. Ihan pari muuttoapulaista mainitsi mun kirjamäärästä... Ei niitä kummiskaan oo ku joku parisen sataa.

Koirta on vähän hämmentyneitä uudesta ympäristöstä. Tosin niin ollaan kyllä me itekin muiskun kanssa. Eilen taaroiden raahauksen jälkeen todettiin molemmat ettei ihan tunnu vielä siltä, että ois uusi koti Mutta eiköhän tuo ala jossain vaiheessa siltä tuntumaan. Jahka saa verhot ikkunoihin ja tavarat alkaa asettumaan paikoilleen.

perjantaina, huhtikuuta 17, 2009

Muuttamisia ja muutoksia

Uuteen kämppään on nyt saat avaimet ja käytiin jopa aamusella katsastamassa miltä paikka näyttää. Siivoamaanhan siellä piti heti ensimmäisenä alkaa. Eipä olleet edelliset tainneet tehdä muuttosiivousta, tai sitten siisteyskäsitys on vähän eri kuin meillä. Vaan ihana isolta kämppä vaikuttaa ja muutenkin mukavalta.

Tavaroita ollaan pakattu ja mun sänkykin piti kääntää pystyyn että saadaan laatikoita ladottua edes jonnekin. Aivan loppumattoman tuntuisesti on tavaraa. Huomenna ois tarkoitus aloittaa rahtaaminen uudelle asunnolle.

Koirat on vaikuttaneet rauhallisilta. Onni jäi Ouluun, pois muuton tieltä. Sehän stressaa vähän muuttamista. Se on aina ihan onneton pari viikkoa sen jälkeen kun tavarat on vaihtaneet paikkaa. Kujeelle muutto on ensimmäinen joten en tiedä mitä se tuumii. Pakkaaminen ei sitä suuremmin hetkauta kuten ei Amaakaan. Ne vaan kiipeilee laatikkopinojen päälle tyynyille ja vaikuttavat tyytyväisiltä siitä että niin mukavia petejä on niille järjestetty.

Leela sen sijaan reagoi vähän enemmän. Laatikot esiin kaivettaessa se kävi vähän pomppimassa ja seuraili loppuillan muiskua. Sen jälkeen Leela rauhoittui. Tai ainakin käytös rauhoittui, mutta valitettavasti mukaan tuli sisälle pissailu. Toivottavasti se loppuu jahka saadaaan muutettua. Ei ole kivaa kun pikkuinen on ahdistunut.

No kohta pääsee raahaan tavaroita...

keskiviikkona, huhtikuuta 15, 2009

Oi jospas mullakin ois oma järkkäri

Kävin lauantaina hypistelemässä kameroita. Haluaisin joko Canonin tai Nikonin digijärkkärin. Oon ollu kokoajan enemmän kallistuneena Nikonin puoleen. Verkkokauppa.comin liikkeessä oli hyvin molempien merkkien malleja esillä. Yksi niistä oli ylitse muiden. Sopivan jämäkkä, sai hyvän otteen. Siitä tuli sellainen tän mä haluan fiilis.

Aika hyvin sen jälkeen tuli leikitty isin järkkärillä. Mäkin haluuuun.

Kujeen paa

Kattelin netistä hintoja ja tyyristä ois. Vähän kiehtois ostaa osamaksulla. Ehtis ehkä opetella käyttämään kameraa jotenkin ennenkuin Kujeen pennut syntyy. Onhan tässä vielä paljon aikaa pähkäillä ennen ultraa.

Aman pomppu

maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

Kujeen kuulumisia

Kuiskis voi hyvin. Se oksensi yhtenä päivänä, mutta muuten ei ole pahoinvointia näkyny. Aika ärhäkäksi se on astutuksen jälkeen muuttunut. Kuje ei yleensä koskaan rähise, mutta nyt se on vieraammille koirille sanonut ja hyppii jopa vanhempien koirien nenille. Varasin sille ajan ultraan. Sittenpä tietää onkos tytön masussa elämää.

14 vrk


Pääsiäinen Oulussa

Olin vanhempien luona Oulussa pääsiäisen. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa Onnia. Se näyttää tosi hyvältä ja omalta iloiselta itseltään. Ei ollut lihonut ihan niin paljon kuin pelkäsin. Äiti on siirtänyt sen kevytnappuloille ja ne näyttää sopivan Onssille hyvin.

Onni

Käytiin lauantaina n-elikon porukoiden kanssa lenkillä. Oli mielettömän hieno sää. Otin matkaan isin digijärkkärin ja napsin joitain kuvia. Mäkin halun oman hienon kameran. Tuli lähinnä kuvattua Kujetta, mutta osuivat muutkin välillä kameran eteen.

Kuje

Kuje

Ama ja Vipu

Vipu, Kuje ja Ama

torstaina, huhtikuuta 02, 2009

Asunnon vaihto

Me ollaan hengailtu nyt parisen vuotta tässä nykyisessä asunnossa. Pikkuinen, sievä kaksio mielettömän hyvällä paikalla. Vaan alusta asti todettiin, että vähän pienihän tää on. Isompaa ollaan siitä asti muiskun kanssa etsitty, enemmän ja vähemmän innokkaasti. Ei oo ihan helppoa löytää sellaista kun on iso lauma koiria ja tiukat vaatimukset siitä missä kämpän pitäisi sijaita.

Nyt saatiin kolmio tuosta kilsan päästä. Se on melkein puolet isompi kuin tää nykyinen ja parin viikon päästä muutetaan. Sitten ei tartte kestää kerrostalokiusaajamummoja, eikä tuskailla tavaramäärän paljoutta. Itseasiassa kun yritettiin sijoittaa meidän huonehaluja uuden kämpän pohjapiirrokseen niin jouduttin toteamaan, että taitanee tulla aika avaraa.



Kohta pääsee sisustelemaan. Mun pitäisi hankkia vaatekaappi. Sitten sänky pitäisi vaihtaa uuteen. Työtuoli ois hyvä vaihtaa. Kirjahyllyyn pitäisi hankkia lisää osia, sillä tällä hetkellä ei kaikki kirjat oikein hyllyyn mahdu ja lisää vaan tarttuu matkaan. Vanhojen huonekalujen paikat saatiin sovittua ja pitää niitä uusia miettiä sitten jossain vaiheessa. Ainoa akuutimpi ois vaatekaapin hankkiminen.

Kohta voi hyvillä mielin majoittaa ystäviä, kavereita ja sukulaisia kun vihdoin meille mahtuukin kunnolla yöksi. Voidaan ottaa koiravieraitakin ilman pelkoa naputtavasta mummosta. Me saataisiin remontoida tuota kämppää oman näköiseksi, mutta saas nähdä jaksetaanko sillä siellä oli ihan siistiä. Vaikka oishan se hauskaa.