Metsälenkin alussa irrotan koirien hihnat ja käsken ne paikoilleen odottamaan lähtölupaa. Ja kaikkien mielestä lähtö on hirmu hauskaa
Lenkin varrella palkkailen koiria kivillä seisomisesta. Tässä Frida opettelee.
Ja näin hyvin se oppi hetkessä kiipeämään samalle palkkakivelle kuin muutkin.
Metsässä on hauska juosta. (Tai Kujeen tapauksessa syö keppejä..)
Ja ihan yhtä hauskaa se on niityllä.
Lenkki voi kulkea järven rantaan, jossa törmää jännittävään veteen.
Näin kauniita tyttöjä <3
Ja lopuksi voi lenkin jälkeen uinua yhdessä.
keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2011
Kesäkausi alkaa
Tiistaina meillä oli estetalkoot, osa seuran esteistä siirrettiin Takkulasta Hervannan kentälle. Virallisesti ekat kesäkauden treenit taitaa olla ensi viikon Niinu-koulutus, mutta koska me jo höntsäiltiin esteiden siirron jälkeen Aman ja Pilan kanssa, niin kesäkausi on meidän osalta korkattu.
Otettiin tyttöjen kanssa vaan keppejä parin hypyn kautta. Ensin palkkasin lelulla. Molemmilla tuli virheitä jonkun verran. Amanda kyllä palkkautui lelulla mistä pisteet. Vaihdoin namiautomaattiin ja yhtäkkiä Pila osasi kepit ihan mistä kulmasta vaan ja oli paljon nopeampi ja varmempi. Automaatti oli yhden hypyn takana lopussa. Pitää kokeilla seuraavaksi laittaa parin hypyn taakse ja katsoa toimiiko yhtä hyvin. Amallakin pujottelu nopeutui namiautomaatin kanssa. Aman kanssa ei vielä takanaleikkauset tälleen ihan toiminu. Niitä pitää treenata uudelleen.
Ruiskiskuu korkkasi oman kesäkautensa uimalla :)
Otettiin tyttöjen kanssa vaan keppejä parin hypyn kautta. Ensin palkkasin lelulla. Molemmilla tuli virheitä jonkun verran. Amanda kyllä palkkautui lelulla mistä pisteet. Vaihdoin namiautomaattiin ja yhtäkkiä Pila osasi kepit ihan mistä kulmasta vaan ja oli paljon nopeampi ja varmempi. Automaatti oli yhden hypyn takana lopussa. Pitää kokeilla seuraavaksi laittaa parin hypyn taakse ja katsoa toimiiko yhtä hyvin. Amallakin pujottelu nopeutui namiautomaatin kanssa. Aman kanssa ei vielä takanaleikkauset tälleen ihan toiminu. Niitä pitää treenata uudelleen.
Ruiskiskuu korkkasi oman kesäkautensa uimalla :)
Vaihtarit
Pitkänä perjantaina käytiin vaihtamassa Cello
Fridaan.
Samalla käytiin kisailemassa Hyvinkäällä, jossa oli kolme kolmosten starttia. Viimeisessä startissa ohjasin sekä Amandaa, että Kujetta ja molempien kanssa aika samanlainen rata, Kuje vaan porhailsi viitisen sekuntia nopeampaa. Molemmille puomin kontaktilta vitonen, vaikka mun mielestä Ama juoksi sen kyllä ja videollakin mun mielestä osui. Kujeen virhe jäi harmittamaan, koska se pomppas ihan röyhkeesti. Aman rataan olen ihan tyytyväinen joskin mietiskelen joskos kontakteille ois syytä tehdä jotain. Eka rata meillä oli Aman kanssa hyvä, ohajsin vaan väärään päähän putkea, jonka vuoksi tuli hylly. Toka olikin sit kauhee enkä päässyt edes loppuun.
Pääsin kisapaikalla näkeen myös Kujeen pennun Tikkiksen. Jätkä on kasvanut oikein komeaksi mieheksi. Toivottavasti törmättäisiin myös parin viikon päästä Lohjalla LÄgin kisoissa. Siellä ois Pilallekin ilmoitettuna yksi startti. Samalla reissulla ois tarkoitus palauttaa Frida.
Fridaan.
Samalla käytiin kisailemassa Hyvinkäällä, jossa oli kolme kolmosten starttia. Viimeisessä startissa ohjasin sekä Amandaa, että Kujetta ja molempien kanssa aika samanlainen rata, Kuje vaan porhailsi viitisen sekuntia nopeampaa. Molemmille puomin kontaktilta vitonen, vaikka mun mielestä Ama juoksi sen kyllä ja videollakin mun mielestä osui. Kujeen virhe jäi harmittamaan, koska se pomppas ihan röyhkeesti. Aman rataan olen ihan tyytyväinen joskin mietiskelen joskos kontakteille ois syytä tehdä jotain. Eka rata meillä oli Aman kanssa hyvä, ohajsin vaan väärään päähän putkea, jonka vuoksi tuli hylly. Toka olikin sit kauhee enkä päässyt edes loppuun.
Pääsin kisapaikalla näkeen myös Kujeen pennun Tikkiksen. Jätkä on kasvanut oikein komeaksi mieheksi. Toivottavasti törmättäisiin myös parin viikon päästä Lohjalla LÄgin kisoissa. Siellä ois Pilallekin ilmoitettuna yksi startti. Samalla reissulla ois tarkoitus palauttaa Frida.
perjantaina, huhtikuuta 22, 2011
Ohjatut treenit: Yhtä ja toista
Vähän on viikonpäivistä sekaisin kun tuli tehtyä viime viikonloppu töitä. Onneksi edessä on pääsiäisvapaat, niin voi nollailla pitemmän työrupeaman. Tiedossa ois 3 starttia Hyvinkäällä ja Cellon palautus. Tarkotus oli ilmoittaa tytöt jonnekin muuallekin kisaileen, mutta se nyt jäi.
Sain V:n avustuksella kellotettua tyttöjen pujottelua. Ihan pelkät kepit ja palkka namiautomaatilla. Amanda oli sekunnin hitaampi kuin Kuje ja Pila. Ja mun mielestä oli vielä Amaksi nopea pujottelu. Mä olin ylipäätään onnellinen että se pujotteli.
Kesäkausi alkaa ihan tuota pikaa. Niinun valmennuksesta jäljellä on enää yksi kerta ja sit alkaa kesätauko. Se koulutuskerta on tosi surkeeseen väliin. Stressaan sikana kuinka saan aikataulut järjestymään. Vuorotyö on toisinaan pirun hankalaa.
Kesällä kaikki kolme läntsyä pääsee treenaan samana päivänä, joten kyytien suhteen pitäis mennä hyvin. Kouluttajana kesällä oon vain mun läntsyalkkareille, enkä seuran riveissä ollenkaan. Oli mietinnässä että jos keskittyisin vaan ite treenaan, mutta kun sain luvan ottaa seuran ulkopuolisia kentälle, niin ei voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Se mun alkkariryhmä on niin kiva.
Torstaina oli Päivin treenit. Me tehtiin Pilan kanssa samaa rataa ja se jopa kesti mun virheitä purematta. Ja korjas ite yhden hypyn, jota en meinannu millään pystyä ohjaan. Hurraa Pila! Aman kans joka yrityksellä virhe kepeiltä :/ Muuten meni hyvin. Kellotettiin aikoja ja Aman rata 10 sekuntia hitaampi kuin Kujeen. Aika paha. Ohjaaja sucks...
Pila tarttee putki-A erottelua, kepeille kaikki koirat tarttee tehotreeniä ja keinua ois syytä taas vahvistaa, Ama oli ainoa jolla oli hyvä keinu. Niin ja Pilalla ei pysyny rimat kun se väsyi.
Sain V:n avustuksella kellotettua tyttöjen pujottelua. Ihan pelkät kepit ja palkka namiautomaatilla. Amanda oli sekunnin hitaampi kuin Kuje ja Pila. Ja mun mielestä oli vielä Amaksi nopea pujottelu. Mä olin ylipäätään onnellinen että se pujotteli.
Kesäkausi alkaa ihan tuota pikaa. Niinun valmennuksesta jäljellä on enää yksi kerta ja sit alkaa kesätauko. Se koulutuskerta on tosi surkeeseen väliin. Stressaan sikana kuinka saan aikataulut järjestymään. Vuorotyö on toisinaan pirun hankalaa.
Kesällä kaikki kolme läntsyä pääsee treenaan samana päivänä, joten kyytien suhteen pitäis mennä hyvin. Kouluttajana kesällä oon vain mun läntsyalkkareille, enkä seuran riveissä ollenkaan. Oli mietinnässä että jos keskittyisin vaan ite treenaan, mutta kun sain luvan ottaa seuran ulkopuolisia kentälle, niin ei voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Se mun alkkariryhmä on niin kiva.
Torstaina oli Päivin treenit. Me tehtiin Pilan kanssa samaa rataa ja se jopa kesti mun virheitä purematta. Ja korjas ite yhden hypyn, jota en meinannu millään pystyä ohjaan. Hurraa Pila! Aman kans joka yrityksellä virhe kepeiltä :/ Muuten meni hyvin. Kellotettiin aikoja ja Aman rata 10 sekuntia hitaampi kuin Kujeen. Aika paha. Ohjaaja sucks...
Pila tarttee putki-A erottelua, kepeille kaikki koirat tarttee tehotreeniä ja keinua ois syytä taas vahvistaa, Ama oli ainoa jolla oli hyvä keinu. Niin ja Pilalla ei pysyny rimat kun se väsyi.
lauantaina, huhtikuuta 16, 2011
Kevään iloa
Maaliskuussa kun Cello tuli, olivat kuvat tälläisiä
Ja tänään meno oli tälläistä
Aikas hyvin on kuukaudessa lumet sulaneet. Ei oo ihan samasta paikasta tosin kuvat. Aika on jotenkin taas kiitänyt. En edes tajunnut, että Cellon on ollut meillä jo kuukauden. Se on niin kiltti ja helppo. Menee muun lauman jatkona ihan huomaamatta.
Tänään nautiskeltiin sulaneesta pihasta. Muhkuroista huolimatta oma piha on poikaa :) Otin koirista kuvia hypyillä ja tyttöjen kanssa sit otettiin pari toistoa kepeillekin. Jopa Amandan kanssa tuli sellainen olo, että ehkä niistä kepeistä voi sittenkin tulla vielä jotain. Palkka tuli namiautomaatista ja kateus antoi kaikille vauhtia.
On niin kiva käydä lenkillä, kun pääsee juoksuttamaankin koiria, eikä tartte vaan uppoilla lumeen. Meidän normi metsäreitillä on vielä lunta, mutta eiköhän sekin kohta sula ja sitten saa nauttia taas metsäilystäkin.
Pilalle tuli kuuma leikkimisestä
3 sukupolvea yhden narun kimpussa
Ja tänään meno oli tälläistä
Aikas hyvin on kuukaudessa lumet sulaneet. Ei oo ihan samasta paikasta tosin kuvat. Aika on jotenkin taas kiitänyt. En edes tajunnut, että Cellon on ollut meillä jo kuukauden. Se on niin kiltti ja helppo. Menee muun lauman jatkona ihan huomaamatta.
Tänään nautiskeltiin sulaneesta pihasta. Muhkuroista huolimatta oma piha on poikaa :) Otin koirista kuvia hypyillä ja tyttöjen kanssa sit otettiin pari toistoa kepeillekin. Jopa Amandan kanssa tuli sellainen olo, että ehkä niistä kepeistä voi sittenkin tulla vielä jotain. Palkka tuli namiautomaatista ja kateus antoi kaikille vauhtia.
On niin kiva käydä lenkillä, kun pääsee juoksuttamaankin koiria, eikä tartte vaan uppoilla lumeen. Meidän normi metsäreitillä on vielä lunta, mutta eiköhän sekin kohta sula ja sitten saa nauttia taas metsäilystäkin.
Pilalle tuli kuuma leikkimisestä
3 sukupolvea yhden narun kimpussa
perjantaina, huhtikuuta 15, 2011
Kevät tulee taloon
Meillä alkaa pikkuhiljaa lumi sulaa talon pihasta. Kentän puoli on jo puoliksi sula, mitä nyt reunoilla on parin metrin kinokset. Mutta voi kauhee minkälaisessa kunnossa se maa on. Tasaisesta ei voi puhuakaan samana päivänä. Mun agilitykenttäni on täynnä kraatereita ja monttuja. Routa on vissiin painanut maata. Jossain enemmän, jossain vähemmän. Sille on pakko tehdä jotain jos haluaa pihalla treenata.
Sisällä mikään ei oo edistyny. Kylppärin valo on yhä Kipalta saatu ladattava lyhty, koska seinävaloa ei oo ostettu. Eikä oo ostettu myöskään kylppärikalusteita tai edes allasta. Tuleekohan siitä koskaan valmista? Miksi hienot kalusteet ei vaan vois ilmestyä sinne? Oon yrittäny kattella, mutta mitään sopivia ei ole sattunut eteen.
Muutenkin sisäpuoli taloa kaipais hoitoa ja järjestelyä. Odotan että ilmat vielä pikkaisen lämpenis ja vois ottaa taas käyttöön yläkerran. Sais ehkä pitkästä aikaa olohuoneen, olohuoneen näköiseksi.
Ulkona tarttis tehdä kaikenlaista muutakin kuin taikoa agikenttä tasaiseksi. Talon ulkoverhoukselle tarttis tehdä jotain, samoin kattoa pitäis tarkastella. Mietin, että jos laittais kasvihuoneen, mutta se saattanee siirtyä ens kesään, sillä pitäisi laittaa uusi ulkovarasto lytistyneen tilalle. Kaikkee pitäis. Keväistä omakotitalo-ihanuutta...
Sisällä mikään ei oo edistyny. Kylppärin valo on yhä Kipalta saatu ladattava lyhty, koska seinävaloa ei oo ostettu. Eikä oo ostettu myöskään kylppärikalusteita tai edes allasta. Tuleekohan siitä koskaan valmista? Miksi hienot kalusteet ei vaan vois ilmestyä sinne? Oon yrittäny kattella, mutta mitään sopivia ei ole sattunut eteen.
Muutenkin sisäpuoli taloa kaipais hoitoa ja järjestelyä. Odotan että ilmat vielä pikkaisen lämpenis ja vois ottaa taas käyttöön yläkerran. Sais ehkä pitkästä aikaa olohuoneen, olohuoneen näköiseksi.
Ulkona tarttis tehdä kaikenlaista muutakin kuin taikoa agikenttä tasaiseksi. Talon ulkoverhoukselle tarttis tehdä jotain, samoin kattoa pitäis tarkastella. Mietin, että jos laittais kasvihuoneen, mutta se saattanee siirtyä ens kesään, sillä pitäisi laittaa uusi ulkovarasto lytistyneen tilalle. Kaikkee pitäis. Keväistä omakotitalo-ihanuutta...
Ohjatut treenit: huono rata, hyviä pätkiä
Tiistai-treenit oli tällä kertaa vetämässä Jari. Meillä oli sellainen 23 esteen rata, joka paikoitellen tuntui mahdottomalta, mutta niin vaan joka paikkaan keksittiin joku ohjaus. Eka yritys koko radan suorittamiseen oli kaamee. Pakka vaan levis. Mä en kestä yhtään virhettä. Virheen jälkeen koko homma on toivotonta ja niitä vaan alkaa satelemaan lisää ja lisää.
Pätkissä tehtäessä mentiin mun mielestä ihan kohtuullisesti. Tarpeeksi lyhyesti mennessä pystyn keskittymään, mutta yli kymmentä estettä en vaan osaa ohjata niin, että ajatukset pysyisivät mukana.
Poispäinkäännöstä tulis harjotella lisää, samoin putkista kääntymistä ja putkijarrutusta. Pujottelu oli niiiiiiiiin masentava. Kontakteilta palkkasin, puomilla oli alusta. Meni hyvin. Putkiin vaati tarkkaa ohjausta, mulla on putkiin ohjaus alkanut heikentymään ja siihen ois syytä kiinnittää huomiota.
Kepit oli kamalat. Niin niin hirveät. Epätoivoinen olo tuli.
Ennen treenejä Cellokin pääsi aksaileen kun oltiin liian aikaisin paikalla. Se meni tällä kertaa tosi hyvin putkiin. Mentiin pääasiassa erimuotoisia putkia ja lisäksi muutama hyppy, A sekä keinu. Innokas Cello on tekemään, mutta itse esteet on sille yhdentekeviä. Sen kanssa oli silti niin kiva puuhastella :)
Pätkissä tehtäessä mentiin mun mielestä ihan kohtuullisesti. Tarpeeksi lyhyesti mennessä pystyn keskittymään, mutta yli kymmentä estettä en vaan osaa ohjata niin, että ajatukset pysyisivät mukana.
Poispäinkäännöstä tulis harjotella lisää, samoin putkista kääntymistä ja putkijarrutusta. Pujottelu oli niiiiiiiiin masentava. Kontakteilta palkkasin, puomilla oli alusta. Meni hyvin. Putkiin vaati tarkkaa ohjausta, mulla on putkiin ohjaus alkanut heikentymään ja siihen ois syytä kiinnittää huomiota.
Kepit oli kamalat. Niin niin hirveät. Epätoivoinen olo tuli.
Ennen treenejä Cellokin pääsi aksaileen kun oltiin liian aikaisin paikalla. Se meni tällä kertaa tosi hyvin putkiin. Mentiin pääasiassa erimuotoisia putkia ja lisäksi muutama hyppy, A sekä keinu. Innokas Cello on tekemään, mutta itse esteet on sille yhdentekeviä. Sen kanssa oli silti niin kiva puuhastella :)
Toinen sydänultra
Maanantaina käytiin Oivassa sydänultrassa Amandan kanssa. Samalla Pila näytti tassunsa, mutta se oli kunnossa eikä sille mitään tarttenu tehdä. Amandan sydämen läpässä kiinni oleva kökkö oli yhä kiinni. Ei ollut muuttunut mihinkään suuntaan ja sydän toimi moitteettomasti. Amalta otettiin verikoekin, josta ei näkynyt minkäänlaista tulehdukseen viittaavaakaan.
No ainoa oire on ollut yksi lenkillä tullut pyörtyminen, niin päätettiin että seuraillaan vaan. Läpän lisukkeelle ei oikein mitään pysty tekemään. Pelkkä koepalan otto vaatisi avosydänleikkauksen. Me siis jatketaan normaalia eloa, tarkkaillaan merkkejä muista oireista ja mennään kesällä taas ultrauttaa sydän uudestaan.
No ainoa oire on ollut yksi lenkillä tullut pyörtyminen, niin päätettiin että seuraillaan vaan. Läpän lisukkeelle ei oikein mitään pysty tekemään. Pelkkä koepalan otto vaatisi avosydänleikkauksen. Me siis jatketaan normaalia eloa, tarkkaillaan merkkejä muista oireista ja mennään kesällä taas ultrauttaa sydän uudestaan.
Oulun kisat
Viikonlopun kisat oli varsin tuloksettomat. Ensinnäkin Pila oli aamun metsälenkin jälkeen kolmijalkainen ja ei näin ollen kisannu koko viikonloppuna, vaikka sunnuntaina käyttikin kaikkia neljää tassuaan.
Aman kanssa tehtiin kaksi hyllyä ja kaksi surkeaa tulosta. Huoh. Pahinta oli että pujottelu on taas palannut nollapisteeseen. Ekalla radalla se oli hyvä, mutta sen jälkeen alkoi alamäki. Viimeisellä radalla Ama ois kävellykin nopeammin kuin pujotellut. Ja ihan yhtä masentunutta oli tiistain treenissäkin. Vähän on epätoivoinen olo tän suhteen. Kai kokeilen laittaa pihakeppeihin verkot ja otetaan niillä keppikuuria, jollain ihan superpalkalla. Nyt lunta on pihasta sulanut sen verran että saatan jopa löytää verkot jostain.
Oli radoissa hyvääkin. Aman tekeminen keppejä lukuunottamatta oli hyvää. Se oli oikein kiltti ja paikkaili mun ohjausmokia. Sain tehtyä joka radalle jonkinlaiset ohjaussuunnitelmat. Vähän taas ohjaus hajos paniikkiin ja hätiköintiin ja osa suunnitelmista oli vikatikkejä.
Viikonlopussa parasta oli kaverit ja tutut. Kisoissa nähtiin Pasi kera Vipun ja Kampin. Cellokin pääsi lenkkeileen poikien kanssa. Sunnuntaina poikettiin kotimatkalla moikkaamassa Lina ja Gabriel ihmisineen. Linan maha oli kovasti kasvanut.
Aman kanssa tehtiin kaksi hyllyä ja kaksi surkeaa tulosta. Huoh. Pahinta oli että pujottelu on taas palannut nollapisteeseen. Ekalla radalla se oli hyvä, mutta sen jälkeen alkoi alamäki. Viimeisellä radalla Ama ois kävellykin nopeammin kuin pujotellut. Ja ihan yhtä masentunutta oli tiistain treenissäkin. Vähän on epätoivoinen olo tän suhteen. Kai kokeilen laittaa pihakeppeihin verkot ja otetaan niillä keppikuuria, jollain ihan superpalkalla. Nyt lunta on pihasta sulanut sen verran että saatan jopa löytää verkot jostain.
Oli radoissa hyvääkin. Aman tekeminen keppejä lukuunottamatta oli hyvää. Se oli oikein kiltti ja paikkaili mun ohjausmokia. Sain tehtyä joka radalle jonkinlaiset ohjaussuunnitelmat. Vähän taas ohjaus hajos paniikkiin ja hätiköintiin ja osa suunnitelmista oli vikatikkejä.
Viikonlopussa parasta oli kaverit ja tutut. Kisoissa nähtiin Pasi kera Vipun ja Kampin. Cellokin pääsi lenkkeileen poikien kanssa. Sunnuntaina poikettiin kotimatkalla moikkaamassa Lina ja Gabriel ihmisineen. Linan maha oli kovasti kasvanut.
perjantaina, huhtikuuta 08, 2011
Ohjatut treenit: Niinun nelonen ja muuta
Onpas taas jäänyt treenejä ja kisojakin päivittämättä. Loman jälkeinen laiskuus vaivaa. Onneksi pääsiäisenä on taas vähän viikonloppua pidempi vapaa. Kesälomaan kun on aikaa vielä ikuisuus.
Kisoissa käytiin Pilan kanssa 27.3 ATT:llä. Reissu oli kiva. Meillä oli isompi TAKUT-porukka kisailemassa, joten oli hyvää seuraa. Itse kisat meillä meni pureskeluksi. Me ei oltu yhtään samalla radalla Pilan kanssa. Ei niin tippaakaan. Ja se turhautti Pilaa niin paljon, että virheen tullessa, se yritti kiskoa mua hihasta. Hyvää radoissa oli lähdöt, joissa Pila pysyi hyvin paikoillaan istumassa.
Pilan treenit on jatkaneet samaa kaaosta. Ohjaaja on pihalla kuin lumiukko, eikä koirakaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Minnan treeneissä saatiin pureuduttua hihasta kiskomiseen, mutta yhä mun päässä on joku klikki tästäkin enkä reagoi tarpeeksi ajoissa. Niinun valmennuksessa taas tuli valaistumista lähtöön ja ihan yleiseen tekemiseen. Päivin treeneissä sit vihdoin koettiin onnistumisiakin ja saatiin jopa vihdoin tehtyä ihan kokonainen rata nollana. Paljon on parissa viikossa tullut mietittävää ja täytyy nyt ihan rauhassa pureskella näitä asioita auki.
Siinä kun Pilan kanssa pakka hajosi, niin Amandan kanssa taas tuntuu, että löydettiin taas yhteinen sävel. Jos vaan osaisin pitää suuni kiinni radalla ;) Minnan treenit oli hyvät ja tehtiin lopulta nollarata, mikä tuntui niiiiiin mahtavalta. Niinun treeneissä ihan ekaa kertaa tuntui, että me ehkä Aman kanssa oikeasti osataan jotain. Päivin treeneissä tehtiin pelkkää nollaa ja saatiin parannettua aikaa kierros kierrokselta.
Mulla on päässä joku ihme ongelma oman liikkumisen suhteen. Olen lopettanut juoksemisen ihan täysin. Ohjaaminen on töpöttävää ja säikkyä. Niinu onnistui kiskomaan musta esiin liikettä ja käskemällä pitämään suun supussa, tuli myös ohjaukseen järkeä. Aman kanssa onnistuin, Pilan kanssa en millään päässyt samaan. Nyt kun saisi vaalittua ja laajennettua tuota otetta ohjaamiseen. No siinäpä sitä on tavoitetta kesälle.
Viikonloppuna kisata Oulussa. Katsotaan kuin käy...
Ai niin. Kellotettaessa noin ykkösten tason rataa Pila jäi sekunnin Amandasta ja Kujeesta eli aikas samaa vauhtia se menee ja oli ainoa joka pysäytyi A:lle. Mutta ei varmaan tarvine huolehtia vauhdista vaan ohjaamisesta.
Kisoissa käytiin Pilan kanssa 27.3 ATT:llä. Reissu oli kiva. Meillä oli isompi TAKUT-porukka kisailemassa, joten oli hyvää seuraa. Itse kisat meillä meni pureskeluksi. Me ei oltu yhtään samalla radalla Pilan kanssa. Ei niin tippaakaan. Ja se turhautti Pilaa niin paljon, että virheen tullessa, se yritti kiskoa mua hihasta. Hyvää radoissa oli lähdöt, joissa Pila pysyi hyvin paikoillaan istumassa.
Pilan treenit on jatkaneet samaa kaaosta. Ohjaaja on pihalla kuin lumiukko, eikä koirakaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Minnan treeneissä saatiin pureuduttua hihasta kiskomiseen, mutta yhä mun päässä on joku klikki tästäkin enkä reagoi tarpeeksi ajoissa. Niinun valmennuksessa taas tuli valaistumista lähtöön ja ihan yleiseen tekemiseen. Päivin treeneissä sit vihdoin koettiin onnistumisiakin ja saatiin jopa vihdoin tehtyä ihan kokonainen rata nollana. Paljon on parissa viikossa tullut mietittävää ja täytyy nyt ihan rauhassa pureskella näitä asioita auki.
Siinä kun Pilan kanssa pakka hajosi, niin Amandan kanssa taas tuntuu, että löydettiin taas yhteinen sävel. Jos vaan osaisin pitää suuni kiinni radalla ;) Minnan treenit oli hyvät ja tehtiin lopulta nollarata, mikä tuntui niiiiiin mahtavalta. Niinun treeneissä ihan ekaa kertaa tuntui, että me ehkä Aman kanssa oikeasti osataan jotain. Päivin treeneissä tehtiin pelkkää nollaa ja saatiin parannettua aikaa kierros kierrokselta.
Mulla on päässä joku ihme ongelma oman liikkumisen suhteen. Olen lopettanut juoksemisen ihan täysin. Ohjaaminen on töpöttävää ja säikkyä. Niinu onnistui kiskomaan musta esiin liikettä ja käskemällä pitämään suun supussa, tuli myös ohjaukseen järkeä. Aman kanssa onnistuin, Pilan kanssa en millään päässyt samaan. Nyt kun saisi vaalittua ja laajennettua tuota otetta ohjaamiseen. No siinäpä sitä on tavoitetta kesälle.
Viikonloppuna kisata Oulussa. Katsotaan kuin käy...
Ai niin. Kellotettaessa noin ykkösten tason rataa Pila jäi sekunnin Amandasta ja Kujeesta eli aikas samaa vauhtia se menee ja oli ainoa joka pysäytyi A:lle. Mutta ei varmaan tarvine huolehtia vauhdista vaan ohjaamisesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)