lauantaina, elokuuta 28, 2010

Nolla

Mä en ehkä saata vieläkään uskoa, mutta me tehtiin tänään Aman kanssa hyppyradalla nolla. Siis kolmosluokassa. :O Minä ohjasin :O

Piu ja Ama
(kuva treeneistä hienäkuulta)

Päivä on ollut pitkä. Lähdettiin puolen päivän aikoihin KASin kisoihin. Agirata alkoi joskus yhden tienoilla, sen jälkeen oli möllikisat ja B rata alkoi ykkösistä. Toisaalta kisapaikalla viihtyi ihan hyvin. Mikäs sitä ollessa kun oli hyvää seuraa ja kahvikaan ei ollut kallista. Pilakin pääsi kokeilemaan möllirataa, mikä oli aika hieno mahdollisuus.

Mulla meni Aman kanssa agirata vähän pieleen, mutta yksi oivallus sieltä poiki. Ilmeisesti jännitän vieläkin keppejä niin paljon, että keppien jälkeen mulla ei pysy enää ohjaus kasassa. Ihan sama vaikka itse kepit menis hyvin, mutta jotenkin muutama este sen jälkeen pakka alkaa hajoomaan. Aman hyllytin väärään putken päähän, sählättyäni ensin muuten sen putken kanssa aikani. Alkukin meni vähän plörinäksi kun huiskautin kädellä tokan hypyn kohdalla ja Ama luki sen lähtöluvaksi. En ollut lähdössä ihan varma miten alun teen. Katoin videon, eikä se näytä ihan niin pahalta kuin tuntui. Pää oli ihan jumissa. Olen ihan tyytyväinen keppeihin. Onnistunut pujottelu on aina bonusta Aman kanssa. Paikoitellen ohjauskin kulki ihan kivasti, sääli ettei omat hermot pysyny yhtään kasassa.

Video Aman A-radasta

Pilan kanssa meillä meni vähän pieleen. Syytän tyhmää ohjaajaa. Pila meni alun tosi nätisti, mutta ei pysähtynyt A:lla. No joo en ottanut sitä uudestaan vaikka olisi pitänyt. Sen sijaan jäin vaan seisomaan ja tuijottamaan koiraa. Ohjauksesta A:n jälkeen ei voi oikeastaan puhuakaan. Puomin Pila meni upeasti! Mua pikkasen jännitti kun se oli mattopintainen ja alumiinia, mutta Pila ei ollut moineskaan. Se on tosi hieno, pieni koira. :) Sääli että ohjaaja oli niin pihalla.

Video Pilan möllikisasta

Kuje ja V juoksivat molemmilta radoilta ihan hyvät vitoset. Ekalla tippui rima. Ei oikein tiedä miksi. Toisella tuli kepeille menosta virhe. Molemmissa kummiskin ehtivät ihanneaikaan. Mun mielestä paremman näköistä kuin mitä Kuje mun kanssa menee.

Hyppyradalle me lähdettiin Aman kanssa viimeisenä, mikä ei yleensä lupaa hyvää. Vipu oli tässä vaiheessa jo tehnyt upean nollan Pasin kanssa. Nollan, jolla pari pokkasi Hyppyvalion tittelin! :D Mä päätin että keskityn radalla vaan alkuun. Jos Ama lähtee ilman lupaa, niin jätetään homma siihen. Ams odotti oikein kiltisti lupaa ja meni oikein nätisti. Kepeillä vähän meinas valua eka väli, mutta Ama paikkas sen ja pujotteli oikein. Radalla oli onneksi kolme putkea peräkkäin ja ehdin vähän vetää keskimmäisen putken kohdalla henkeä ja nollata kepit. Pikkasen mulla lopussa iski paniikki, mutta onneksi Ama meni radan oikein siitä huolimatta. Hirveän näköistä huitomista paikoitellen ohjaus. Tosin oli paikoitellen kyllä hyviäkin pätkiä. Sijoitusta en tiedä, olikohan viides vai kuudes?

Video Aman B-radasta

Meidän eka SM-nolla kerättynä :) Tai eka nolla ylipäätään kolmosista. Jee! Huomenna vielä pitäisi kaksi rataa juosta. Jospa menis sit nukkuun...

keskiviikkona, elokuuta 25, 2010

Piun ekat möllikisat

Tiistain treenit ryhmät järjesti epikset eilen ja järjestelyjen lomassa ehdin juosta pari kertaa kentällä Pilan kanssa. Mun oli tarkoitus ilmoittaa se vain tositosimölleihin, missä olisi ollut siivekkeitä ja putkia, mutta jumituin työntekoon, joten Pila meni mölliluokkaan. Onhan se harjoitellut kontakteja. Tosin ei koskaan A:ta radan osana, mutta ajattelin, että se voisi silti mennä.

Piu leirin kuvissa kontaktilla

Rata oli tosi kiva. Sää ei ihan suosinut meitä kun sataa ripsutteli vettä. Tuli muuten kisan jälkeen mieleen, ettei Pila ole tainnut vesisateessa ees treenata ja medimöllien aikaan satoi ihan hyvin vettä. No selvästikään Pila ei sateesta välitä, mikä on ihan hienoa.

Tarkoitus oli testata miten Pila menee kun mulla iskee kisapaniikki ja kun ympärillä on kisamainen tunnelma. Tähän ois sopinu hyvin se tosimöllien rata, mutta nyt päästiin testaan myös miten kontaktit menee kisoissa. Ekalla kerralla en palkannut ja taisi muuten olla eka kerta kun Pila ei saanu kontakteilta palkkaa. Toka kerta otettiin ihan sillä, että pääsen palkkaamaan tytön kontakteilta.

Video ekasta radasta

Video tokasta radasta

Pila meni tosi hienosti. Mä vaan jätin lopussa ohjaamatta ja sillä mentiin ekalla ohi viimeisen hypyn ja tokalla kerralla sit jäi väliin kaksi. Oli ehkä vähän liian pitkä rata meille vielä. Pila oli ihan kuollu ratojen jälkeen ja makas kevythäkissä sateensuojissa loppuajan ihan raatona. Mutta ihan mielettömän makee otus, oon tosi ylpee siitä.

maanantaina, elokuuta 23, 2010

Valkeakosken kisat

Eilen piipahdettiin Valkeakoskella ottamassa yhdet startit Kujeen ja Aman kanssa sekä kannustamassa Takkulaisia, jotka pärjäskin todella hyvin. Siellä satoi kakkosluokassa LUVA-nollia sekä muuten hyviä suorituksia. Hyvä, hyvä :D

Kolmosten rata näytti suurinpiirtein tältä:

Hyvin suurpiirteisesti kuvattuna. Tosin en ole varma oliko toi yksi hyppy kahteen kertaan vai tultiinko A:n jälkeen eri hypylle. Hmm...

Ama starttasi ekana ja Kuje oli luokan päättävä koira. Hyvin ehdin molempien kanssa juosta. Mun tavoitteena oli, ettei oma pää hajoaisi heti lähdössä. Ja se ei hajonnutkaan. Päästiin puomille asti ennen kuin pää pirstoutui ilmaan ja hukkasin itseni. Itse virhe tapahtui vasta keinulla, kun mun takaaleikkaus epäonnistui ja Ama kääntyi keinulla ympäri. Mulla katosin viimeinenkin punainen lanka, mutta se mikä on uskomattominta on, että vaikka tän jälkeen tullut pyörityskuvio ei lähtenyt yhtään sinnepäinkään mitä suunnittelin, niin onnistuin huiskimaan Aman oikeille esteille ja pystyin jopa vaihtamaan taktiikkaa lennosta, mikä on järkyttävä edistysaskel. Yliaikaa meille tuli jonkun verran, mutta kuulemma ilman keinusählinkiä oltais saatettu ehtiäkin ihanneaikaan. Se mistä oon ihan sika-tyytyväinen on Aman kepit jotka meni virheettä. Ne oli hitaat, mutta tuollaisesta kulmasta hyvät.



Kaikkineen ihan siedettävä rata mun osaltani. Vähän harmittaa ettei pää pysy kasassa, mutta osasin epäillä, että tauon jälkeen mulle käy niin. Rata oli mukava. Se tuntui helpolta, mutta niin vaan siellä oli ansoja joita en tajunnut tutustuessa. Aman ohjaaminen oli mulle luontevampaa kuin Kujeen, vaikka Kujeen kanssa mun pää pysyi paremmin kasassa.

Kujeen kanssa hyllytettiin heti kolmannella esteellä kun se luikahti putken väärään päähän. Tai siis mä huiskautin sen sinne kun jäin varmistelemaan tokaa hyppyä ja käsi osoitti suoraan sinne putken väärään päähän. Seuraavaksi huiskautin sen keppien tokaan väliin, mutta kun saatiin kepit aloitettua oikein niin loppu rata oli sujuvaa. Kuje meni ihan kivalla asenteella. Ei se niin innoissaan ollu piirimestaruusradalla, mutta ei jääny minnekään löysäilemään. Vaikka musta tuntui etten osaa ohjata Kujetta, niin nättiä rataa se teki ja pyörityskuvio oli paljon parempi kuin Aman kanssa.



Näillä eväillä on hyvä lähteä ensi viikonloppuna kisaileen Ouluun. Jospa paineet ois siellä pienemmät, kun on taas yksi rata alla. Mä toivoisin että ois joku lääke kisajännitykseen... Mutta ehkä siihen ei auta kuin kisaaminen ja kokemus. Ehkä kenties joku päivä mulla kestää pää koko radan verran.

lauantaina, elokuuta 21, 2010

Länderileirin kuvia

No niin. Epämääräisesti silmäilty läpi perjantaina ja lauantain kuvia. Lauantailta on vielä lisää kuvia, mutta niitä en oo käyny läpi. Ehkä käyn, ehkä en. Tässä nyt on kummiski agitreeneistä otettut kuvat ja muutama sekalainen.

Zona

http://adeina.kuvat.fi/kuvat/Kromfohrl%2525E4ndereit%2525E4/Leiri2010/

Lomailua

Loma aloitettiin läntsyleirillä, sitten maanantina piipahdettiin Kipalassa ja sen jälkeen onkin vain liidetty ja laiskoteltu. Olen vihdoin saanut kaikki omat hyppyesteet maalattua ja niihin on tilattu kiskot ja kannattimet. Tajusin tosin eilen, että pitäis maalata rimatkin. Plääh! Mä kun niin toivoin, että maalausurakka oli siinä. Sitä paitsi kontaktikapistuskin kaipais uutta maalikerrosta. Oih ja voih, ei niin yhtään innostais.

Tiistain treeneistä mulla on video. Pilan liitely näyttää tällä hetkellä tämmöiseltä:
Pilan treeni

Torstaina pääsivät isot tytöt kentälle ja Ama oli ihana. Se kehitti jostain suunnattoman vauhdin joka riitti jopa kepeille ja pujottelu oli nopea. Ihan mieletöntä <3 En tiedä miten päin olisin pomppinu ilosta kun se oli niin makee. Sunnuntaina päästään testaan kuinka kisoissa menee. Mulla on pikkuinen pelko, että koira karkaa näpeistä. Toisaalta mitä väliä, pääasia, että on hauskaa.

Talo etenee hitaasti. Vessa on purkautunut lisää ja olohuone hakee muotoaan uusien kalusteiden kanssa. Tai siis siellä on yksi oikeasti uusi kaluste ja muut on vaan vanhoja jotka on alkaneet valua tänne. Oli pakko ostaa vaatekaappi, kun täällä on niin toivottoman vähän kaappitilaa. Ja se meni luonnollisesti olkkariin. Mun sisustustyylillä tai tyylittömyydellä ei mihinkään juhlajulkaisuihin pyritä. Tää talo on oikea sekametelisoppa ja mitä kauemmin täällä olen sitä sekavammaksi kaikki muuttuu. Ehkä pääasia on, että ite viihdyn eikä se että näyttäisi hienolta.

Mulla on viiskytmiljoonaa kuvaa koneella, mutta niiden saaminen nettiin onkin työ ja tuska. Tarkotus oli leirikuvat laittaa pikapikaa nettiin, mutta mitä vielä. Osaa en ole vielä katsonutkaan. Ehkä mä tässä ryhdistäydyn. On tässä nyt vielä viikko lomailuaikaakin jäljellä.

maanantaina, elokuuta 16, 2010

Leirillä ja piirimestaruuksissa

Perjantaina oli ensimmäinen lomapäivä ja sehän oli hyvä viettää läntsyleirillä. Mun tapahtumiin osallistuminen oli lähinnä agipainotteista. Muuten aika meni lähinnä kuulumisia vaihtaessa ja saunoessa. Hauskaa oli ja vinkkejä tarttui.

Ama aidalla

Lauantaina oli yllätystapahtumana kilpailu jossa 3-luokassa kisaavien ohjaajien piti ohjata vierasta länderiä. Mulle arpaonni soi Totin ja oli kulkaas ihan mielettömän makee menijä. Olin kokoajan toivottaman myöhässä ja unohdin kaikki Harjun Jarin aamulla antamat neuvot. Mutta Totti oli tosi ihana <3 Tykkäsin kovasti.

Ama kontaktilla

Mun koirista Kuje meni Riikalle ja tämä kaksikko voitti koko kisan. Arpaonni epäsuosi Terhille Amandan, joka ei ollut kovinkaan yhteistyöhaluinen. Oisko ollut kymmenen metrin päässä musta sellainen maaginen piste missä Aman piti aina kääntyä ja karata takaisin mun luo. Sitkeydellä kuitenkin kaksikko taisteli tien hopealle. Mitä tästä opimme? Koirat on siis ne jotka on menny kolmosiin ja ohjaaja laahaa jossain perässä :D

Pila pomppaa

Kujeen kanssa käytiin sunnuntaina oikeasti kisaamassa, piirimestaruusjoukkueessa. Meidän joukkueen taktiikkana oli tehdä neljä hyllyä. Ihan pettämätön taktiikka. Mä olin Kujeen kanssa ankkurina. Me tehtiin hienoa nollaa Kujeen kanssa viimeiselle esteelle missä heitin sen takaakiertoon. Eihän me voitu pettää joukkuetta. ;) Oli ihan mieletön voittajafiilis. Upea rata, upea Kuje ja meni niin putkeen kun olla voi. Oltaisiin kuulemma ehditty ihanneaikaankin. Näillä eväin on hyvä lähteä viikon päästä kisaamaan.

Kuje liitaa

torstaina, elokuuta 12, 2010

Kesäloma alkoi

Jee!!!

Tiedossa leikkimistä..


.. ja liitoa..


..sekä lomailua :)

sunnuntaina, elokuuta 08, 2010

Viikon liitoja

Viime viikko on ollut agitreenejä tulvillaan. Tiistaina Pilan treenit, jossa Ama pääsi harjoittelemaan keinulle kiertämistä. Torstaina Aman treenit, jossa Pilakin pääsi harjoittelemaan. Perjantaina koulutusryhmäni oli niin pieni, että Pilakin pääsi harkkailemaan. Lauantaina ja sunnuntaina vedin ylimääräisen treenin. Niin ja väliaikana on rakennettu omalle pihalle hyppyjä. Maalattu on vasta kaksi, ja niistä puuttuu kaikista rimankannattimet, joita ei ole vielä tilattukaan. Ams ja Kuiku on pitkästä aikaa ilmoitettu kisaamaan. Tarkoitus ois ilmoilla vielä Ouluun loppukuun kisoihin.

Ama on suunnattoman ihastunut siitä, että se pääsi vihdoin treenailemaan. Torstaina se sai ihan oikeasti treenata, eikä vaan ottaa jotain pientä kontaktille pysähtymistä. Ratapätkä oli ihan hauska, vaikka mun ajoituksen viilaaminen oli taas aika tuskaista. Pohdiskeltiin myös miksi aina haluan tunkea takanaleikkaamisia sellaisiin kohtiin missä ne ei toimi ja missä voisi sen sijaan suosia persjättöä. Mitä järkeä on yrittää leikata takana jos on jo valmiiksi koiran edellä ja joutuu vain odottelemaan? Lisäksi mulla on valitettava taipumus olla ajattelematta radalla tai rataan tutustuessa.

Ama puomilla

Torstainen ripitys tuli ihan aiheesta. Paitsi että mun on opeteltava viilaamaan ajoitukseni oikea-aikaisuutta, on harjoiteltava myös ajattelemaan mitä siellä radalla on järkevää tehdä. Mitä aion tehdä, miksi aion tehdä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon... Olen mielestäni kehittynyt radanlukemisessa ja katson nykyisin esteiden sijoittelua eri tavoin kuin ennen. Silti sain sekä tiistaina että torstaina torut siitä mihin jätin koiran lähdössä. Kuvittelin katsoneeni paikan, mutta niin vain jäi asioita huomioimatta. Paljon olisi opittavaa, eikä mitenkään helppoja juttuja.

Huomiona tuli myös asioita mitä koirien pitäisi oppia. Pilan kontaktit luonnollisesti ovat vielä varsin keskeneräiset, mutta niin ovat Amandankin (ja erityisesti Kujeen). Pila osaa suurinpiirtein pysähtyä puomille kun juoksen ohi, mutta nyt pitäisi alkaa opetella sitä, että jäänkin taakse ja se silti juoksisi puomin loppuun. Otettiinkin muutama toisto namikupin kanssa. Ei muuten pysähtynyt, söi vaan namin ja pomppasi katsomaan minne jäin kuppaamaan. Pila on myös ihastunut siihen, että se menee kontaktille ja vääntää itsensä 2on-2off-asentoon, ylösmenolle. Se tietää asennon, mutta ei ole yhdistänyt sitä mitenkään erityisesti koko esteen suorittamiseen. Että viilattavaa riittää.

Piun kanssa keinulle otettiin tälläkin viikolla muutama toisto. Mikään varma este se ei ole, vaikka Pila sen suorittaakin. Pitäisi varmaan harjoitella sitä apuohjaajan kanssa. Samoin A:lle pitäisi saada harjoituksia apuohjaajan kanssa. Ja kepitkin oli tarkoitus kokeilla hihnassa, mutta se unohtui. Verkkokepit ei juur ole edistynyt, mutta kuinka ne eteniskään kun ei olla harjoiteltu. Niin paljon on kaikkea opeteltavaa.

Viime viikko meni pääsiassa agin parissa. Oikeassa elämässä ei suurempia tapahtunut. Nyt alkoi viimeiset päivät ennen lomaa. Perjantaina eka loma päivä. Hurraa!!!