lauantaina, helmikuuta 26, 2011

Monta koiraa

lenkilla

lenkkeily

Nyt piisaa koiria ja vilinää :)BlogBooster-The most productive way for mobile blogging. BlogBooster is a multi-service blog editor for iPhone, Android, WebOs and your desktop

Nelivuotias

sopolainen

Söpö nappisilmä :) BlogBooster-The most productive way for mobile blogging. BlogBooster is a multi-service blog editor for iPhone, Android, WebOs and your desktop

perjantaina, helmikuuta 25, 2011

Kylmä kylppäri

Kujeen synttärien kunniaksi meillä oli taas sähköt poikki. Argh! On se kumma miten niitä vastoin käymisiä pukkaa. Aina kun joku juttu tuntuu menevän hyvin, niin eikös joku muu synkistä arkea. Talossa toimii nykyisin kylppärissä vessanpöntön lisäksi suihku ja siellä oikeasti pystyy käymään. Luksusta ;) 

Kuje esittelee vessan

No huomenna ois kaiketikin sähkäri tulossa vilkaiseen kylppäriä ja ehkä se samalla keksii miksi sulake meillä napsuu vähän väliä. Ei oo kauheen kiva tulla kotiin vaan huomatakseen että sisälämpötila on +14 tai saati sit herätä aamulla siihen että on +12. Ja oishan se ihan kiva käydä suihkussa, niin että siellä ois valot eikä tarttis pitää ovea auki. Kaikista ongelmista huolimatta talo on yhä vaan ihana ja oma piha parhautta. 

Huomenna tulee myös Maiju kera Leelan ja Camon, joten koiria tulee viikon verran riittämään. Jee! Ihan parasta. :)

torstaina, helmikuuta 24, 2011

Ohjatut treenit: hankala hyppy

Ensiksi kiitoksia kaikille kommenteista ja terveisesti, joita on tullu niin blogiin kuin sähköpostiinkin. Ama vaikuttaa normaalilta itseltään, mutta itse en vielä ole toipunut säikähdyksestä. Sydänultra on varattu ja aika on parin viikon päästä. Siihen asti Ama saa taukoilla agista, vaikka muuten se on kyllä leikkinyt ja riehunut. 

Tänään oli SDP-hallilla iltaviikon treenit Päivin opissa. V meni Kujeen kanssa. Hitsit että Kuje meni makeesti. Siihen on tullut pikkaisen pippuria ja käännökset on ihanan pieniä. Mutta kontaktit on kyllä kuralla ja pahasti. Niihin pitää keksiä joku juttu. 

Pilan kanssa päästiin 33 esteen radasta kepeille nro 11 asti. Ja sekin monessa osassa. Oli niin vaikeeta. Piti juosta, ja ohjata. Mutta teki oikein hyvää tuollainen pätkä jossa oli pakotettu juoksemaan. 

ratapiirros

Pilalle oli tosi vaikea lukea vinossa olevaa hyppyä. Silloin kun hyppy oli neljäntenä, en ollenkaan tajunnut edes tehdä siihen päällejuoksua vaan yritin jotain takaakierto-sähellystä joka ei toiminut. Pila ei osaa päällejuoksua yhtä hyvin kuin Ama ja sen huomas. Mun ohjaukseni parani heti kun tajusin tehdä päällejuoksun, hiljaisesta vauhdista se toimi hyvin Pilan kanssa, mutta kovasta olikin vaikeampaa. Tankattiin siinä aikamme ennen kuin saatiin onnistunut suoritus. 

Seuraavaksi ongelmaksi tuli samainen hyppy numerona seitsemän. (lähetys putkeen, renkaalta vastaan ja kääntö seiskalle) Pila ei lukenut sitä niin millään ohjauksella. Luulen että tarttetaan treeniä vinoon asetelluista hypyistä. Tuskan ja hien jälkeen saatiin se kerran toimimaan. 

Ja sen jälkeen jäin liian taakse enkä meinannut ehtiä takanaleikkaamaan ysille, joten piti juosta, paljon. Ja lopuksi keppien kulma oli karmee. Eikä Pila meinannut hokaista vaikka yritin näyttää ekan välin vetämällä sen kädellä. Mutta kaikkiin kohtiin saatiin lopulta onnistunut pätkä. 

Me jouduttiin alussa keskusteleen Pilan kanssa siitä kuuluuko lähdössä pysyä paikoillaan. Lopulta se pysyi. Muutaman kerran se onnistui taas kiskoon mua hihasta, mutta muistin myös kieltää napakasti, joten ehkä edistyn. Putkiin Pila irtos niin hyvin. Kepeillä ekalla kerralla jätti vimpan välin pujottelematta, mutta muuten pujotteli loppuun. Sen jälkeen kun ensin sain sen oikeaan väliin. Rimojakin kolisi alas. Pila ei anna anteeksi yhtään riman päällä huutamista tai huitomista. Valitettavasti. 

Tyytyväinen olen koiran asenteeseen. Omassa ois vielä parannettavaa. Keskittyminen ja asenne. Hidastelin taas ihan turhia. 

tiistaina, helmikuuta 22, 2011

Aman lääkärissä käynti

Amanda tutkittiin päällisin puolin, kuunneltiin sydän ja keuhkot sekä otettiin verikoe. Mitään poikkeavaa ei missään löytynyt. Joko se oli hyvin outo epilepsia-kohtaus, tai Amanda pyörtyi, jostain syystä. Mahdollisesti sydämessä on jotain sellaista vikaa, mikä ei kuulu. Sivuääniä ei kuulunut ja leposyke oli normaali. Yksi vaihtoehto oli rasituksesta johtunut rytmihäiriö ja sellaista ei millään pysty levossa kuulemaan. Jos vastaavaa ilmenee uudelleen, niin sydänultraus kannattaisi ottaa.

Meille nyt sattuu ja tapahtuu näitä epämmäräisiä kohtauksia ihan liian usein. :( Ja Amandan kohdallakin tapaus jää mysteeriksi. Luulen, että tilataan aika vielä tuohon sydänultraan. Positiivista lienee, että minkäänlaista tappotuomiota ei lääkärissä tullut, tai harrastuskieltoa. Tänään lenkillä Ama juoksenteli ihan normaaliin tapaan eikä kuukahtanut kesken juoksun.

maanantaina, helmikuuta 21, 2011

Ohjatut treenit: Pila ekaa kertaa Niinun valmennuksessa

Sunnuntaina Pila oli ensimmäistä kertaa Maisan sijaisena Niinun treeneissä. Mulla oli edellisen koulutuksen jälkeen aika matala fiilis kun tuntui etten osaa tippaakaan ohjata Amandaa ja koira raukkakin on ihan pihalla lajista. Nyt fiilis oli aivan erilainen. Tuntui että me ehkä osataankin jotain, jopa Pilan kanssa, ja opitaan lisääkin.

Poispäinkäännöksen harjoittelusta omalla ajalla oli hyötyä. Onnistuttiin Aman kanssa tekeen kepeiltä putkeen poispäinkäännös. Amanda oli niin hieno. Mä olin niin ylpeä, kun se osas. Kepit on menny takapakkia. Ama pujottelee kohtuullisella vauhdilla noin puoleen väliin, mutta sit alkaa hiljentely. Tähän saatiin pari vinkkiä, joita pitää kokeilla ja myös vähän kellotella, että näkee todellisen ajan ja eri juttujen vaikutuksen.

Harjoiteltiin jaakotusta. Mun pitäisi harjoitella sitä enemmän. Varsinki Aman kanssa sitä voisi hyödyntää. Ama tuppaa valuun helposti kun vaan huiskin sitä, joten osan huiskinnasta ois hyvä korvata oikealla ohjauksella. Niisto-sokkari sujui molempien kanssa hyvin, erityisesti Pilan käännös sai kehuja. Tän liikkeen kanssa musta tuntuu että alan jo tietää mitä teen. Päällejuoksu on toinen mistä pidän. Aman kanssa se menee hyvin, Pilaan en ihan luota ja sen kanssa tarttis harjoitella lisää.

Puolivalssi pitää laittaa treenilistalle. Amalle tehotreeniin kepit ja Pilan kanssa tarttis panostaa hallintaan. Yllättävää :P Ohjaukseen varmuutta ja vauhtia. Me ehdittiin Niinun kanssa keskustella varmuuden luomisesta ja näillä eväillä sit yritetään mennä eteenpäin. Jospa seuraavaan koulutuskertaan mennessä ois parannusta näkyvissä.

Hallilla oli hyvin kiikerä keinu. Ama ei ollut siitä moksiskaan. Palkkailin sen ensin pari kertaa pelkästä keinusta. Pilan ei ollut tarkoitus mennä sitä lainkaan, mutta se karkas sinne ittekseen hirveän tyytyväisen näköisenä. Se on kans yks marakatti koko koira. Mutta eipä sitäkään kiikerä keinu haitannut. Ylösmenon se vaan ohitti aikas reilusti hypätessään sivusta. Keinun ja puomin ylösmenoja ois hyvä treenata.

Jari ja Maija kuvas meidän treenit. Molemmille suuret kiitokset.
Täytyy kattella rauhassa noi videot ja samoin ne pätkät mitä yritin ite Niinusta kuvata. Voi sitten rakentaa suunnitelmaa miten edetä seuraavaan koulutuskertaan asti. Toivottavasti Amandalle seuraavakin koulutuskerta tulee. BlogBooster-The most productive way for mobile blogging. BlogBooster is a multi-service blog editor for iPhone, Android, WebOs and your desktop

Amanda sai kohtauksen

Tarkoitus oli hehkuttaa miten upeat treenit oli eilen. Kaikki se pyyhkiytyi kuitenkin mielestä äsken lenkillä. Oltiin ihan tavallisella lenkillä, alkuun kävellen, että koirilla lihakset lämpiää ja sitten päästin ne irti. Amanda juoksi normaaliin tapaan ja yhtäkkiä se hidasti kävelyksi, pysähtyi ja näytti siltä että oksentaa. Huojui hetken ja tipahti jalattomaksi. Kun pääsin sen luo, se oli ihan sen näköinen, että kuolee. Ama makasi ihan hiirenhiljaa kyljellään ja sen silmät pullistuivat päästä. Siinä vaiheessa musta tuntui, että se ei nouse siitä enää ollenkaan. Jos Kujeen tuolilta tippuminen säikäytti, niin se ei ole mitään verrattuna siihen miltä musta tuntui Amandan maatessa lumessa. Nostin sen syliini ja tajusin että pakkohan mun on kytkeä muut kiinni. Kun sain toiset hihnoihin, nostin Aman maasta ja lähdin kantamaan sitä kotiin. Vähän matkaa oltiin kävelty ja Amanda vaikutti pirteämmältä, joten laskin sen maahan. Se näytti siltä, että haluaa itse edetä, joten annoin sen kävellä itse. Siinä vaiheessa se vaikutti jo normaalilta ja käveli loppumatkan kotiin. Huomenna aamulla mennään lääkäriin.

(Muistiin itselle: Pila aloitti eilen juoksun.)

perjantaina, helmikuuta 18, 2011

Kujeelle terveen paperit

Eläinlääkäristä tuli viestiä, että cushing-tautia Kujeella ei ole. Huh, helpotus. :) Seuraava verikontrolli on vuoden päästä, joten toivottavasti Kujeen osalta ois lääkärireissut nyt tässä. Olen niin helpottunut.

kuje hypnotisoi

Pilan tassuunkin näyttää antibioottisalva tepsivän. Se on vissiin temunnut jossain ja oikeaan ranteeseen oli joku aikaa takaperin tullut naarmu ja innokkaan hoivaamisen johdosta naarmun alla on joku patti. Patti näyttää laskevan, että oisko ollu pieni tulehdus.

Molemmat lääkärissä käyneet koirat on nyt doping-karenssissa, joten jää Hyvinkään kisat meidän osalta väliin. No ehkä voidaan sen sijaan mennä SDP:lle epiksiin tai jotain. Pilakin pääsee sunnuntaina ekaa kertaa Niinun koulutukseen.

Talo, no jaa tai sauna on kuvauksellinen, koska se oli tällä viikolla päässyt lehteen. Siinä yritettiin kuvata miten tukossa lumesta vastapäätä oleva alikulkusilta on, mutta näkyypä siitä hyvin saunakin.

Lumi on tukkinut meilläkin pihaa ihan kiitettävästi. Aitaa ei ole jäljellä yhtään missään. Joku neiti vielä keksi että ilman aitaa voi vaeltaa agikentän puolelle. Vaan pääasiassa koirat pysyy hyvin pihassa aidan puutteesta huolimatta, ja pihaahan se kentän puolikin oikeasti on, vaikka sille puolelle saakin mennä vain luvalla.

Kuulemma huomenna pääseen kotona suihkuun. Ans kattoo... BlogBooster-The most productive way for mobile blogging. BlogBooster is a multi-service blog editor for iPhone, Android, WebOs and your desktop

keskiviikkona, helmikuuta 16, 2011

Eläinlääkärissä jälleen

Viikko on taas menny ihan sumussa. Päivityksiäkään oikein ehtiny naputtaa kun töissä pitäny tehdä töitä. :D Talossa on nyt toimiva vessanpönttö ja seinässä on ikäänkuin suihku. On kylppäri yhä vaan kesken, mutta edistyy, vaikkakin hitaalla tahdilla.

Tänään Kuje ja Pila kävivät eläinlääkärissä. Kuje verikokeessa ja Pila näyttämässä pattia tassussa. Pattiin tuli voidetta ja Kujeesta kupattiin verta ihan urakalla. Reppanalla on kolmessa tassussa siteet verikokeiden otosta.

Ensin otettiin normi verikoe. Hurraa, hurraa! Kujeen munuaisarvot on palanneet normaaleiksi!! Jee! Kivi tippui sydämeltä. Jatketaan vielä munuaisruokaa, koska sen koostumuksesta ei ole haittaa, vaikka munuaisissa ei pitäisi olla mitään vikaa. Nyt ei tartte panikoida sitä jos Kuje pääsee varastelemaan ruokaa, vaikka pääasiassa vielä K/D ruoalla jatketaankin. Kujeelta otettiin myös cushing-testi. Siitä tulokset tulee myöhemmin. Mutta hyvältä näyttää, eikä Kujeella ole mitään oireita nyt ollutkaan. :)

Kujeelle hopeaa

Pikainen päivitys agilityn osalta. Käytiin Oulussa kisaamassa pari starttia Rauno Virran radoilla. Mulla meni eka rata Aman kanssa hyllyksi (3xkielto) ja tokalta tuli 10+yliaikaa (2xkielto). Mä en vaan osannut ohjata niin yhtään. :( Positiivista sentään, että ekalla radalla tein poispäinkäännöksen ja Ama suoritti esteen oikein.

V ja Kuje sen sijaan oli hyviä. Ekalta radalta vitonen kun Kuje ei ihan menny niin hankalasti kepeille ja tokalta radalta hieno nolla ja 2.sija. Jee! Hyvä V ja Kuje! Nättiä menoa, keinukin onnistui ja kontaktit osui joka radalla kohdalleen.

torstaina, helmikuuta 10, 2011

Ohjatut treenit: vaikea sylkkäri

Pilan ohjattujen treenien rata oli todella kiva. Siinä oli helppoa suoraa ja lopussa Jarin kidutuskuvio. Tietty. Eihän meitä voi helpolla päästää.

Sori surkea kuva ja vikurallaan olevat mittasuhteet.



Pila nousi kerran, mutta muuten pysyi vaikka menin kolmoshypyn jälkeen vastaanottaan. Tiukka haltuunotto ja nelonen takaakiertona toimi hyvin. Kokeiltiin pakkovalssia nelosen takaa, mutta mun ajotus oli hukassa ja Pila valui kauas. Kepeillä meni tokaan väliin, mutta kun rauhoitin itteni ja annoin mahdollisuuden hakea itse, niin se toimi. A:lta valui kerran, muuten hyvä.

Putken 11 jälkeen tullut kuvio oli vaikea, vauhdissa mahdoton. 14 putken väärä suu veti 13 hypyltä kuin magneetti. Saatiin ehkä yksi onnistunut ja sekin ehkä pelkkää säkää. Vaihtoehtoina siihen oli takanaleikkaus+sylkkäri, sylkkäri+garrettstoppi (en tiedä sen ohjauksen oikeaa nimeä, koira lähetään hypylle, ponnistusvaiheessa pysäytetään oma liike jolloin koira tulee hypyltä takaisin käteen tiukasti siivekettä nuollen) ja takanaleikkaus+garrettstoppi. Viimeksi mainittu onnistui kerran, koska sylkkärit ei toiminu.

Kävin omalla ajalla treenaamassa saman ratapätkän. Pilan kanssa otin sylkkäriä A:n alla olevalta putkelta hypylle ja oli niin vaikeeta. Palkkasin namiautomaatilla, että sain sen edes jotenkin oikeaan paikkaan. Ama ja Kuje meni koko radan. Jännä miten osaan toistaa samat virheet uudestaan ja uudestaan. Pakkovalssi venyi niilläkin. Sitä pitäisi treenata. Oman liikkeen stoppaus 13 hypyllä toimi ihanasti. Lisää tarttee treenata. Siitä ois hyötyä.

Torstai-aamuna käytiin Päivin yksärillä ja radalla oli pakko taas käyttää sylkkäriä. Ja sitähän saatiin hioa oikein urakalla että osasin ajoittaa edes vähän sinnepäin. Mutta oli tosi hyvä harjoitus ja Amandan kanssa saatiin poispäinkäännös radalle. Se jopa meni oikein. Päiviltä tuli myös hyviä oivalluksia Aman ja Piun eroista. Niitä on ehkä pakko ohjata eri tavoin... BlogBooster-The most productive way for mobile blogging. BlogBooster is a multi-service blog editor for iPhone, Android, WebOs and your desktop

lauantaina, helmikuuta 05, 2011

Pila palkintopallilla

Tänään Pilan kanssa käytiin Lempäälässä kokeilemassa paljon pelättyä Tallin mattoa. Ei ollut meille huono pohja. Joillakin makseilla näki kyllä melko karmeeta hyppyjen hakemista. Pila oli ilmoitettu molempiin startteihin.

Eka rata oli hyppäri ja siellä oli läntsyjä kolme kisaamassa. Vähänkö oli mukavaa saada rotuseuraa. Lähtölistassa mentiin peräkkäin Zona, Enni ja Pila. Sinänsä kurjaa ettei pystynyt niin hyvin katsomaan toisten ratoja. Mutta hienosti meidän kaikkien alkkarikromfot meni :) Ei ihan puhtaasti, mutta silti hienosti ja hauskaa oli.

Rata B

Pilan eka rata on kamerassa, mutta ei vielä mulla. Laitan sen sit esille kun aikanaan saan. Tosi kivan tuntuinen rata. Lähdössä Pila ainakin nousi seisomaan, en tiedä liikkuiko. Otin sen tokan hypyn takaa vastaan, että voi olla vielä liian pitkä matka. Pitää harjoitella. Virhe meillä tuli putkelta (11) kun Pila pyörähti putkessa ympäri ja tuli takaisin. Jos se ei ois hypänny mun selkään niin en ois tienny. :D Uudestaan siis putkeen ja menoksi. Tuloksena vitonen. Meidän paras tulos tähän asti :)

Rata A

Toinen oli agilityrata. Tää mulla on kännykässä. Kiitos Tanja kuvaamisesta!
Video radasta

Taas tuntui niin hyvältä meno. Ja nyt Pila istui nätisti lähdössä. Pääsin kehumaankin sitä. Lähti luvalla. Puomilla oli pikkaisen hakemista että mihinköhän sitä pitäis tulla. A:lla tuli hyvin oikeaan kohtaan, mun vapautus oli vähän hätäinen. Keinulla sit tuli kielto. Varmaan mun keinukeinukeinu hokema oli vähän liikaa ja Pila joutu sit arpoon, että saako sen mennä vai ei. Keinulla se meinas ensin mennä ylösmenolle 2on-2off asentoon ja jouduin pyöräyttään sen toiseen suuntaan. En odottanut että tulee ihan kunnolla alas. Oon jotenkin keinulla vapauttanu kun se on laskeutunu enkä vaatinu etutassuja maahan. Kepeillä vielä viiminen jäi pujottelematta mun ennakoinnin vuoksi ja sen jouduin korjaamaan. Päästiin kummiski hakeen kolmospalkinto mikä oli ihan kiva yllätys.

Tosi kivaa oli. :D Kiitoksia Petralle ja Ennille sekä Tildalle, Jarille ja Zonalle seurasta! Mä kisapaikalla jo Petraa kovasti kiittelin henkisestä tuesta, kun oon huomannu, että mun kisajännitys vaatii sen että saan jonkun kanssa höpistä ennen startteja. Ja samoin jäähdyttelylenkeillä se radan jälkeinen nollautuminen menee hyvin kun pääsee jonkun kanssa pohtimaan sitä että miten siellä menikään. Samoin oli paljon muita tuttuja ja ihana Tanjakin kuvas meille ton toisen radan.

Olin niin ylpeä Pilasta. Se on tosi hieno koira. Onneksi mä mokailen, niin saadaan nauttia näistä ykkösten radoista, sillä ne on kivoja ja tuntuu sellaisilta meille sopivan tasoisilta. Haetaan vaan tuntumaa kisaamiseen, siihen että tehdään pitkää rataa ilman palkkaa. Sekä samalla tulee huomattua niitä treenattavia asioita. Seuraavana ois mietinnässä loppukuusta Hyvinkää. Vähän riippuu että aloittaako neiti juoksut vai ei.

Arkikahvit

Kokeilin tällä viikolla parin päivänä ajan olla juomatta kahvia. Muuten kahvia tulee juotua joka päivä. Aamu alkaa sillä ja töissäkin tulee juotua yleensä ainakin yksi kupillinen. Parin päivän testin tuloksena voin todeta olevani aikas koukussa kofeiiniin. En nimittäin herännyt kumpanakaan päivänä kunnolla. Fiksusti sijoitin testin aamuvuoroon ja töissä tiistaina en havahtunut hereille ollenkaan, keskiviikkona heräsin juuri ennen ruokkista, mutta sen jälkeen tuli taas laput silmille. Jos olisin hetkeäkään pitempään istunut paikoillani, niin siihen oisin nukahtanut. Töiden jälkeen oli pakko nukkua päikkärit ja silti ilta meni väsymyksen vallassa. Olipahan ihan eri fiilis kun veti torstaina aamukahvit ennen töihin lähtöä. Ekaa kertaa sillä viikolla tuntui että on heräillä. Kahvinarkki, mikä kahvinarkki. Päätä ei sentään särkenyt.

Talo on pysynyt pystyssä. Kylppäri on kesken yhä vaan. Piha sai uuden näön, kun puolet aurattiin auki. Nyt vois kokeilla lumiverkottomia keppejä. Ainakin kunnes taas ollaan kohta samassa tilassa. Jospa nyt ei autotkaan jumittelis hankeen. Auraamattoman puolen polku on muuten semmoiset kolkyt senttiä ylempänä kuin toinen puoli. Siinä on semmoinen hieno porras.

Koirat on kilttejä ja ihania. Ne on niin helppoja, että oikein ihmetyttää. Metsään ei olla päästy hetkeen kun lumi valtasi sen. Käpsytellään tylsästi pyörätietä. Voihan noita siinäkin irti pitää, mutta kaipaan semmoista metsän rauhaa. Ei vaan viitsisi lapion kanssa mennä sinne kaivelemaan polkuakaan. Taidetaan suosiolla tyytyä valmiiksi aurattuun kävelyreittiin.

torstaina, helmikuuta 03, 2011

Ohjatut treenit: Niinun viikkorata 1

Valmennusryhmä hakee vähän tapoja ja käytännöntoteutuksia. Projekti etenee ja muokkautuu sitä mukaa kun ymmärretään toimintaa paremmin. Jonkun verran homma on vielä hakusessa.

Koska itse pääsen treeneihin vain joka toinen viikko, se luo oman haasteensa. Päätin, että nyt otan aamuviikoista sen ilon irti, että treeneissä katsotaan joku tekniikka, jota sitten harjoittelen kaksi viikkoa itsekseni. Pidän näistä foorumillemme "päiväkirjaa", joten blogiin kirjaan vain tekniikan, jota tullaan harjoittelemaan. Tarkoitus on iltavuoroviikolla videoida kyseinen tekniikka, niin että näen kehitynkö ja myös siksi, että muut pääsevät kommentoimaan miten se menee. Tiistaina tekniikaksi tuli poispäinkäännös mitä en ratatreenissä osannut tehdä Amandan kanssa.

Meillä oli tällä viikolla valmentajana Jari. Sieltä napsui taas erittäin hyviä huomiota. Suuri ongelma meillä oli valuminen. Tässä-käskyn ajoitus pitää tehdä jotenkin ihan älyttömästi paljon ennen kuin Amanda hyppää estettä, jonka jälkeen sen pitäisi kääntyä. Jotenkin noihin valumisiin pitäisi keksiä jotain. Poispäinkäännös ei onnistunut. Tarkkuutta ja rintamasuunnan huomiointia. Mulla on karmee tapa vaan huiskia sinnepäin ja semmoiset tietynlaiset huiskaisut saa kaiken lisäksi Aman jonnekin kaukaisella galaksille asti. Sitten se menee semmoiseksi kalasteluksi, alan varmistella ja homma hajoo palasiksi. Päin tyhjää seinää pujottelu oli todella vauhditon ja muutaman kerran Ama lopetti pujottelun kesken. Hmmm... en muista että päällejuoksussa ois ollu valittamista silloin kun tein sen kunnolla, sen sijaan sen jälkeinen lähelle vetäminen oli ihan järkyttävän vaikeeta kun meinasin tehdä seuraavallekin esteelle aina sen päällejuoksun. Mutta hyvä treeni oli.