Tamskin kisoissa oli sekä kakkos-, että kolmosluokille pöytä Huittisen Annen radalla. Tuomarilla oli elektroninen piippari, joka laski joka koiralle viisi sekuntia. Se viimeinen piippaus oli pidempi, että sen erotti lähtömerkiksi. Aiheesta on keskusteltu Finagilityn juttupalstallakin. En näemmä ollut ainoa jolla oli vaikeuksia kuulla piippausta.
En ole aikaisemmin kisoissa kohdannut pöytää. Aman kanssa olla sitä treenattu muutaman kerran ja Kuje tutustui siihen muutama viikko takaperin ensimmäisen kerran. Ama suoritti pöydän ihan moitteettomasti. Suoritus oli taatusti hidas, mutta eipä me muutenkaan mitään aika-ennätystä aiottu tehdä. Mulle jäi itselle ihan positiivinen kuva pöydästä kisoissa. Se tuli meille hyvään väliin ja antoi mahdollisuuden koota itsensä kesken radan.
En mitenkään erityisemmin toivo pöytää usein kohtaavani, vaan toihan se vähän vaihtelua estevalikoimaan. Eikä piippari ollut laisinkaan kaikkein huonoin ajanmittaus-väline. Saa nähdä tuleeko pöytä jossain toisissakin kisoissa vastaan ja meneekö se hyvin, niin että voi olla tyytyväinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti