Koirapuuhaton pääsiäinen -vai oliko?

Tarkoitus oli viettää rentoa pääsiäistä. Ei agikisoja, ihan vaan hengailua poikaystävän kanssa. Onnistuinko siinä? En varsinaisesti. Me vietettiin kyllä hauskaa yhteistä laatuaikaa, käytiin ulkona kattomassa leffa yms. mutta niin vain tuli lähdettyä agitreeneihin ja loppujen lopuksi myös sunnuntaina piipahdettua mätsärissä.

Perjantaina mun vetämästä ryhmästä ei kukaan tullut, joten hyödynnettiin aika V:n kanssa ja tuloksena on kasa länderivideoita. Pitää tutkailla niitä tarkemmin joku päivä. Koska mulla ois joka tapauksessa ollut meno ja treeni, niin tää ei ollut yhtään possumaista :D

Kävin lauantaina ostamassa Mustista ja Mirristä pari klikkeriä. Samalla kuulin, etä sunnuntaina ois mätsäri Hakametsässä. Olihan sinne pakko ryöstää Pila ja mennä harjotteleen. Niin hyvä tilaisuus, ei voi jättää käyttämättä. Pila pikkuinen jaksoi esiintyä tosi hienosti pienten sinisten pentujen ekaksi. Pitäisi ilmoittaa se jonnekin oikeaan näyttelyyn. Se seisoo nätisti, käyttäytyy pöydällä hyvin, mutta ravaaminen on välillä hakusessa. Mulla oli myös Kuje, joka ravas upeasti, mutta seisoi ku lehmä ja oli pöydällä kamala. En tajua mikä Kujeeseen on pöydällä iskenyt. Se on nyt muutaman kerran ollut ihan eri koira kun sen nostaa pöydälle. Pitäis varmaan harjotella ja vahvistaa että pöydällä olo on kivaa. On niin epäkujemaista venkoilla siinä.

Eilen mulla oli oma treeniryhmän treenit, mutta loppujen lopuksi treenattiin Tonin kanssa kahdestaan. Oli hauskaa. Todella :) Länderit oli aikas huippuja. Tai no ekalla radalla ne oli huippuja ja toka pätkä meni ihan reisille, mutta siinä vaiheessa kamerasta loppui akku, joten ne mokailut ei jääny filmille. Eka pätkä oli Tamskin kisojen hyppiksen alku, mikä meillä meni ihan pieleen Kujeen kanssa. Hallilla se meni tietenkin hienosti. Mikä kaikkein positiivisinta, niin se meni jopa Aman kanssa putkeen. Tuntui ihan mielettömän mahtavalta ohjata kun kerrankin oltiin Aman kanssa tekemässä samaa rataa.

Kuje ekalla kerralla

Toinen jo meni puhtaasti

Amandan eka kerta

Ja silläkin toinen meni puhtaasti

Toinen rata pätkä oli sitten agiradalta mukaelma keppien jälkeisestä elämästä. Ei me ihan saatu sitä kohilleen, mutta suurinpiirtein tällänen.

Kisoissa neloshyppy oli muuri ja meillä oli vitosen edessä vielä yksi hyppy. Aman kanssa ei meinattu millään saada kuviota kohdalleen. Tarkoitus oli hidastaa se hypylle ja ottaa välistä tiukasti, kääntää sylkkärillä ja työntää sit eteenpäin hypyille. No se kosahti heti siihen hidastamiseen. Kisoissa hyllytin Aman ku se hyppäs ton ekan hypyn väärään suuntaan, nyt sain sen ekan hypyn yli, mutta tokan se luki väärään suuntaan. Eikä muuten meinannu kääntyä niin millään tonne väliin. Hypin jossain vaiheessa tasajalkaa ja kiljuin TÄSSÄä, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Ama ei ees vilkassu vaan luki tokan (kuvassa nro 3) hypyn väärään suuntaan. Mutta sit me palattiin lähtöruutuun ja harjoiteltiin vain kääntymistä sinne väliin ja lopulta Ama meni radan oikein.

Kujeen kanssa ongelmaksi muodostui se, että Kuiskis ei millään ois halunnu pujotella loppuun asti. Ei me sit montaa toistoa otettu kun keskityttiin tekeen muutama hyvä pujottelu. Erinomaisen hyvä mieli jäi treeneistä. Viikonloppuna oiskin sit Suomalaisen Jarin koulutus. Saas nähdä, että aloittaako koirat juoksuja. Jos ei, niin ehkä otan sinne Aman. Sen kanssa on helpompi saada virheitä aikaiseksi. Onneksi meidän seurassa pääsee koulutukseen vaikka nartulla ois juoksut, ettei tartte sen puolesta jännäillä.