Tulevaisuuden pohdintoja

Oliskohan aika taas miettiä hiukan tulevia tavoitteita ja toiveita harrastusten ja koirien suhteen. Sunnuntain kisat oli vähän sellainen niitti talven menoon. Kunpa tytöt aloittais juoksunsa, niin vois ehkä miettiä jos Kujeen kanssa lähtis huhtikuun lopussa länderimestaruuksiin. Näillä näkymin tietty juoksut tulee joskus huhtikuun puolessa välissä. Viimeksi alkoivat maaliskuun puolessa välissä, mutta aina kun niitä odottelee niin eivät taatusti ala.

Juoksujen myötä Amanda lähtee Kipan luo astutettavaksi ja pennutettavaksi ja jos hyvin käy niin palautuu takaisin vasta joskus pentujen ollessa tarpeeksi isoja. Näin ainakin olisi toiveissa. Amandan mahalle on kerrottu, että ois toiveissa saada sopiva määrä sopivansukupuolen omaavia suloisia otuksia, mutta jos se nyt ekaksi edes ne juoksut alottais. Aman lähtiessä mulla käy koirat vähiin.

Alunperin mietteissä oli, että jos Kuje menis V:n harjoitettavaksi kesäksi, mutta nyt mä pidän sen omana treenikoirani. V on Iren kanssa edistynyt sen verran hyvin, että tää vaihtoehto sopi molemmille hyvin. Lisäksi toiveissa ois saada Pila kesän treeniryhmään ja päästä harjoitteleen sen kanssa alkeita. Todennäköisesti jatketaan vielä Kujeen kisojen puolittamista V:n kanssa. Meillä on tosi erilainen ohjaustyyli, mutta Kuje ei tunnu niin välittävän siitä ja kun kerran ei tässä vaiheessa ees yritetä mitään nollien keräämistä, niin eipä tuolla varmaan niin nuukaa ole kuka ohjaa.

Kujeen mammaloma teki mun ja Aman treeneille ihmeitä. Jospa sit Aman mammaloma, tekis saman mulle ja Kujeelle. Kujeen ohjaaminen on tosin paljon helpompaa kuin Aman, mutta se on vielä aika raakile. Paljon kaikenlaista opittavaa ois. Kuiskis on kokoajan menny vähän tuossa siivellä, että saa nähdä kuinka käy kun siitä tulee pääasiallinen treenattava.

Naksuttelin kontaktin alasmenoa tytöille. Olin oikeastaan vähän yllättyny Kujeen ja Aman eroista. Kummallekaan ei oo tainnu kovin suuresti tulla naksuteltua. Kuje oli aika pihalla. Se tarjosi makaamista ja yritti kaapia nameja kädestä. Ama taas tarjosi ekana istumista, mutta alkoi aika nopeasti varioimaan. Kummallekaan en naksutellut oikeastaan muusta kuin kontaktin koskettamisesta. Nyt pitäis vaan jatkaa naksuilua.

Sunnuntaina Pilakin oli kisapaikalla. Siellä oli hyvin tilaa maneesissa, joten otettiin muutamat raviharjoitukset. Se tipahtaa käännöksissä joko peitsille tai laukalle. Ympyrässä ravasi nätisti. Seisomisesta lähdettiin yleensä muutamalla peitsiaskeleella, mutta aika nopeasti se tippui raville.

Seisomisen Pila kyllä osaa


No jaa yhteenvetona, juoksuja odotellessa ja tulevaisuus on aika auki.