Epistelemässä

Pilan kanssa käytiin perjantaina epiksissä. Mulla on jotenkin tässä viime aikoina noussut kynnys lähteä Piun kanssa kisaamaan. Kyse ei ole siitä etteikö koira ois taitava ja osaava. Sillä Pila on ihan mieletön, sillä tahto tehdä ja se osaa. Mutta oma ohjaus on niin masentavaa. Surku tulee kun katsoo videota. Huoh, mitä räpellystä taasen. En ehkä koskaan ole kuulutkaan juoksemisesta ja ohjaaminenkin on aikas tuntematon käsite.

Ekalla kerralla ohjasin fiksusti renkaan ohi. Oikein osoitin selvästi renkaan ohi ja Pila, kun ei hae rengasta samaan tyyliin kuin Ama, niin meni kuten ohjasin. Ja päästin väärään päähän putkea ja ohjasin ylimääräsein hypyn saadakseni sen takaisin oikeaan päähän putkea. Takanaleikkaukset oli myöhässä, myöhässä, myöhässä, mutta se olikin sellainen testi, että uskallanko radalla leikata takana ja mhttp://www.blogger.com/img/blank.gifitä sillon tapahtuu. Kontaktit toimi, kepit toimi. Pila pääsi kaksi kertaa hyppimään, mutta ei purrut. Video

Toinen rata oli parempi. Renkaan otin erilailla, A:lta kutsuin läpi. Vähän löysästi vekkailin puomille, mistä ylösmeno-vitonen. Videolla näyttää siltä, että osuisi, mutta ei se munkaan mielestä siihen osunu. Pistän kyllä tuon omaan piikkiin. Ja jälleen virheen jälkeen pakka hajosi sen verran, että en puomin jälkeen ohjannut kunnolla ja Pila ei osannutkaan rataa ulkoa ja mennyt muurin jälkeen hyppyäkin. Jos oisin ajatellut paremmin oisin nyt kokeillut eri ohjausta loppupätkään, mutta enpähän ajatellut. Keinulla sentään tajusin kokeilla, että lähteekö väärällä käskyllä kontaktilta. Ei lähtenyt, pysyi hienosti. Pilalle pisteet, ohjaajalle miinukset. Video