Huonosyöntisyys ja -vointisuus jatkuu. Pilan selvästi tekisi mieli syödä ja se aina välillä viikonloppuna kerjäsikin ruokaa, mutta ei sille oikein mikään maistunut enää siinä vaiheessa kun kuppi ilmestyi nenän eteen. Se myös pysähtyi surkean näköisenä välillä lattialle nieleskelemään.
Vielä viikko pitää odottaa, että pääsee ultraan. Toivotaan, toivotaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti