tiistaina, joulukuuta 08, 2009

Ensi vuoden tavoitteita

Olen nyt mietiskellyt, että mitä tavoitteita sitä asettaisi niin itselle kuin koirille. Ja keilles kaikille koirille sitä tavoitteita asettais. Omille tietty, mutta sen lisäksi.

Onni viettää eläkepäiviä ja harrastaa isin uudella autolla ajelua. Sen voisi ehkä viedä jonnekin näyttelyyn, mutta agin kisaamiset on varmaan nyt ohi.

Amandalle ja Kujeelle on talven tavoitteeksi asetettu keppien ja kontaktien harjoittelu. Molempia otetaan hihnassa. Kepeille yritetään saada itsenäisyyttä ja vauhtia. Amalle erityisesti jälkimmäistä. Kontakteista ois tarkoitus talven aikana saada pysäytyskontaktit. Amalla ne jossain vaiheessa jopa oli, ja toimi jopa kisoissa asti, mutta sitten ohjaajan leväperäisyyden johdosta on taannuttu ihan juoksuiksi. Kuje ei missään vaiheessa kisoissa oo pysähtynykään. Koske-käskyllä se vähän hiljentää vauhtia, mutta siinäpä se.

Meillä oli kontakteista (sekä kepeistä) rakentavaa keskustelua Jaanan kanssa ATT:n kisoissa. Kyllä se vähän niin on, että mun pitää miettiä millaiset kontaktit koirille haluan, ja sitten opettaa ja vaatia se niin kisoissa kuin treeneissäkin. Kisoissa näkyi mitä erilaisimpia suorituksia, joten niitä katsellessa oli hyvä alkaa miettiä mitä sitä itse haluaa. Mun koirilla ei tällä hetkellä kauheasti vauhtia ole, joten ne osuu kohtuu hyvin kontakteille, mutta mitäpä jos vauhti alkaa nousta.

Amalle pitäisi myös opettaa irtoamista. Meillä oli maanantain treeneissä (hihna-keppien ja -kontaktien lisäksi) irtoamistreeniä niin, että piti ohjata puomin toiselta puolelta muutama hyppy ja kyllä se meinasi Aman kanssa olla toivotonta. Kuje taas meni ku unelma. Samalla huomattiin, että mun ois syytä harjoitella palkkaamista. Ei Ama minnekään voi irrotakaan jos palkkaan sitä aina vain ja ainoastaan kädestä. Ja mun heittämät palkat (namipussi Amalle, pallo Kujeelle) lentää ihan minne sattuu. Että omaksi tavoitteeksi vois laittaa fiksumman palkkaamisen.

Lisäksi asia mistä olen useaan otteeseen saanut noottia on varmistelu ja hidastelu. Teen molempia ja erityisesti kisoissa. Pitäisi oppia luottamaan koiriin, ei niitä joka esteelle tarvitse saattaa ja vielä vähemmän jäädä katsomaan, että tuleeko ne oikeasti ulos putkista yms. Agilityssa kilpaillaan myös ajasta, ei vain virheettömästä radasta. Mulla ei tässä vaiheessa ole niinkään kiinnostusta taisteluun aikaa vastaan, mutta koiria kohtaan ois reilua opetella varmemmaksi ja paremmaksi ohjaajaksi. Ne osaa ja pystyy, joten ois munkin syytä ryhdistäytyä ja saada vähän itsevarmuutta hommaan.

Noiden kisakoirien lisäksi ois pari opetettavaa. Ensinnäkin Kujeen pentu Pila- Meillä on V:n kanssa sopimus (nojaa ehkä se on pikemminkin mun ilmoitus), että opetan Pilalle alkeet. Sitä kuka Pilaa mahdollisesti myöhemmin ohjaa ei ole sovittu. Ennen kuin Pilaa enempää opettamaan aletaan pitää pikkuneidin niska kuitenkin kuvata. Ens kuussa taitaa tulla kolmisen kuukautta edellisestä kuvauksesta ja sen jälkeen voi Pilan suhteen tehdä tarkempia suunnitelmia.

Näyttelyihin pikkuneiti ois tarkoitus viedä. Vähän mietin, että jos aloittaisi Tampereen näyttelystä ensi vuonna. Se ois lähellä ja ikää ois sopivasti junnuluokkaan. Varmaan pitäisi sitäkin vähän harjoitella. Erityisesti kun Pila keksi liittää niskakivun hampaiden kattomiseen. Seisomista on kokeiltu viimeksi ATT:n kisoissa, mutta pöydällä olo ja ravaaminen ois varmaan hyvä testata ennen kehään menoa. Sitä paitsi pitäis se varmaan pantaankin totuttaa, sillä eläinlääkärin kehotuksesta Pila on kulkenu valjaissa.

Irelle on jo jonkinlaisia agilityn pohjia tehty ja niitä pitäisi jossain vaiheessa jatkaa eteenpäin. Mä mielelläni itse tekisin nääkin pohjustukset sillä V:n opettaminen on vähän no... kun ei ihminen osaa, eikä koira osaa ja yritetään lisäksi mennä perä edellä puuhun, niin se on silkkaa kauhua kattoa vierestä. Siispä mielummin niin, että mä opetan tekniikan ja sitten Ire voi olla V:n ohjattavana. Kun Ire tietää mitä tehdä, niin se menee huomattavasti paremmin V:n kanssa kuin mun. Mun kisakoiraa siitä ei tuu, mutta jos V:lle sais ihan oman.

No katotaan nyt kuinka tuolle kaksikolle on aikaa. Talven treeneihin niille ei oo varattu omaa aikaa, mutta ehkä kesäkaudelle. Eipä sitä tiedä jos V pääsis meidän seuraan ja sais ite treenivuoron Irelle. Mutta sekin suunnitelma menee kesään. Eli jos Pilalle muutaman näyttelytreenin sais niin oisin jo tyytyväinen. Enemmät suunnitelmat voinee jäädä kesäkaudelle.

Ama, Leela ja Camo
(Kuva ei oikein liity aiheeseen, mutta ne on niin söpöjä...)

Amanda
- kepit
- kontaktit
- irtoaminen

Kuje
- kepit
- kontaktit

ohjaaja
- fiksu palkkaaminen
- rohkeammat ohjausvalinnat

Muut koirat
- perusteet jos aikaa riittää?
- Pilan näyttelytreeni

2 kommenttia:

jassu kirjoitti...

Ne ON NIIN söpöjä!!!!

jassu

Pia kirjoitti...

Hyviä suunnitelmia ja kiva kun kerroit meillekin :)!