Kuje on asunut meillä nyt hiukkasen päälle kuusi viikkoa. Energiapakkaus alkaa pikkuhiljaa muistuttaa enemmän ja enemmän lauman muita koiria. Siitä taitaa tulla samanlainen rauhallinen flötkömato mitä loppu laumakin on.
Kahden lenkeillä Kuje kävelee nätisti vieressä ja silloin tällöin satunnaisesti pysähtyy jotain haistelemaan. Suuremmalla porukalla on hihnoissa riehuminen kiellettyä, joten silloin kävellään rauhallisesti ja leikkiminen tapahtuu sitten jos päästän koirat vapaiksi. Sisällä leikitään nätisti tai nukutaan.
Mitäköhän sille kaikelle energialle tapahtui?
Vaan eipä tuo haittane. Helpompi se on näiden flötkisten kanssa elää.
Eilen tipautin Kujeen viereen lehtitelineen kellarissa. Olen samaisen telineen tiputtanut Onnin jalalle ja Amandan päähän. Jotenkin osun siihen aina kyynärpäälläni. Kuje säikähti telinettä ja kiljahteli tapansa mukaan. Onnistuin hötäkässä astumaan vielä sen tassun päälle. Hetken päästä palasimme rikospaikalle. Kuje kävi haistelemassa paikan, eikä pelännyt palata sinne. Hyvä, että palautui niin nopeasti säikähdyksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti