Hmmm... Agilityhulluus on vaarallinen tauti...
Piha ei näyttänyt kotiin palatessa yhtään sen vähempi lumiselta kuin lähtiessäään.
Koska olin kuitenkin päättänyt, että treenaan ensi viikolla keppejä, että saadaan edes jotain treeniä Pilan kanssa alle. Niin sitähän oli ihan pakko alkaa heti matkatavarat autosta raahattuaan alkaa lapioimaan lumen keskelle koloa kepeille.
Pitkän aherruksen jälkeen sitä saattoikin huokaista ja lähteä hakeen keppejä.
Niin tai saattoi todeta, että kepit pitää kaivaa hangesta. Ne olivat tietysti jäätyneet maahan. (Tottakai)
Lopulta kepit oli saatu pihaan. (Totesin, että ois ehkä vähän pidemmäkin kolosen kaivaa sinne metrin hankeen. Ehkä huomenna...)
Pilan ilmeestäkin huokuu kaipuu päästä kentälle.
Pila pääsikin testaan pujottelutaitojaan ja saatoin todeta, että ihan hyvä, että tässä viikko aikaa ennen kisoja. Ehkä Piu taas muistaa miten pujottelu suoritettiinkaan... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti