sunnuntai, syyskuuta 12, 2010

Ja mitä sitten tapahtuikaan

Kai se pitäisi kirjoittaa analyysit viidestä hylly radasta ja siitä viimeisestä josta saatiin vihdoin tulos (2xkielto+yliaikaa). Ja ehkä julkaista videotkin, vaikka ovat kyllä todella karmeeta katsottavaa. Mua hävettää katsoakin erityisesti eilistä huitomista ja muutenkin meno oli aika no, kamalaa.

Jos aloitetaan ensin KASin kisoista. Ekalla radalla mulla levis vähän pää ja en keinun jälkeen enää oikein ollut kartalla. Ohjasin suoraan mentävän hypyn takaakierroksi. Seuraava rata taas oli henkinen nolla. Pää pysyi kasassa, mutta Amanda kielsi keinun kolme kertaa. En tiedä miksi se viimeisellä kerralla keksi, ettei keinua voi suorittaa. Aman kanssa agi on joskus vähän tämmöistä.

Radat löytyy valokuvakansiosta *klik*. Laitan sinne jossain vaiheessa myös tän viikonlopun radat tai ainakin osan niistä. Jahka saan ne koneelle ja kännykkä jaksaa vinkua ne eteenpäin.

Lauantaina meillä eka rata meni kontaktiesteiden kanssa tapellessa. Ama kielsi taas keinun, mutta suostui sentään OKK:n keinun suorittamaan. Sen jälkeen mokailin ite putken lähetyksen josta tuli kielto ja sitten Ama kielsi puomilla. (Sehän olisi voinut olla keinu.... plääh! ) Tokalla radalla keskityttiin sitten vaan suorittaan keinua ja puomia jotka molemmat meni hyvin. Mulla meni ohjaus ihan poskelleen ja olin hyllyttäny Aman jo ennen näitä esteitä kun ohjaukseni oli niin toivottoman myöhässä.

Tänään meillä meni Pian kanssa koirien lämmittelylenkki vähän pitkäksi, joten myöhästyin hyppärin rataantutustumisesta. Onneksi sain käydä sen katsomassa itsekseni kun palkintoja jaettiin. Tiesin siis miten rata meni, mutta ohjasin silti Aman vähän väärille esteille. Tosin alla oli jo vitonen kepeiltä. Olin onnistunut sössimään jokaisen keppien aloituksen viikonloppuna. Hah, vanha vaiva on palannut.

Agiradalta me saatiin tosiaan tulos ja vain kaksi kieltoa samalta putkelta kun Ama ei oikein tahtonut löytää putkensuuta. Ja varmaan mun ohjauskaan ei oikein ollu kohdallaan. Keinu ja puomi meni tosi hyvin ja Ama pysähtyi A:lle niin hyvin, että en meinannu muistaa vapauttaa sitä siitä. Olen ihan uskomattoman tyytyväinen että kaikkien hyllyjen jälkeen saatiin tulos. Ja tää oli ehkä viikonloppuna eka rata jolla vähän ohjasin enkä vaan huitonu epämääräisesti.

Vaikka kisoista ei niin kauheesti tullut tuomisia, niin shoppailin vähän. Ostin kujakepit Agimetiltä. Pitänee Pilan kanssa kokeilla, että mitä se tykkäis kujasta. Lisäksi nyt voi Kuiskiksen ja Aman kanssa harjoitella omalla pihalla keppejä. Irtokeppien kanssa en oo viittyny, kun ne kaatuu niin helposti ja Ama saattais taantua. Eka pitää vaan leikata nurmikko, sillä eihän sinne sekaan mitään mahdu. Kenttä kasvaa jo puuntaimia. Seuraavaksi haluaisin kevyen keinun pihalle. Katotaan nyt.

Paljon ois suunnitelmia ja säätämisestä huolimatta Aman kanssa on kiva mennä. Se kai on pääasia, että on hauskaa :)

Ei kommentteja: