Kaaosliitoa

Aika taas kiitelee eteenpäin. Piirimestaruuksissa oli kivaa ja tunnelmallista. Tuloksia ei tullut yksilöissä, eikä joukkuekisassa. Ei kovin yllättävää ;) Radat on videolla, mutta en ole jaksanut siirtää niitä nettiin, Pilan joukkuerataa lukuunottamatta. Siitä otsikko.

Amanda teki ekalla radalla todella hienot ja nopeat kepit. Hyvä Ams! Viimeisellä radalle kepit sitten olikin vaisut. Ehkä Ama pitäisi ilmoittaa vain yhteen kisaan että vire kepeillä pysyisi. En tiedä. Pitää miettiä.

Kujeen kanssa oli tosi kiva mennä ja kuulemma se näytti ihan agilityltä. Kaikki kontaktit otettiin, ei hyvin mutta otettiin. Molemmilla radoilla nolla oli aika lähellä, mutta kaatui sitten ohjaajan kämmiin. Oli ihan mielettömän kiva ohjata Kuikua.

Piu pääsi joukkueradalle. Tein alkuun ohjausvalinnan joka ei mun mielestä sopinu meille yhtään. Enkä sitten osannut ohjata edes sitä. Ajattelin sivuirrottautua kepeillä, mutta irtosin vähän väärään suuntaan ja paketti hajos sit siihen.

Video

Tiistaina kokeiltiin mennä alku toisella tavalla ohjaten ja ois sopinu meille paremmin. Cello ja Totski pääsi tutustuun Takkulassa putkeen ja tekeen pientä rataa. Vähän houkuttaisi ilmottaa Cello hyppikselle, mutta kattoo nyt...

Houkuttaisi ilmottaa myös Pila kisoihin. En oikein tiedä mitä Piun kanssa tekis. Kepit ja kontaktit ei vielä oo pomminvarmat. Toisaalta mua on nyt pikkaisen alkanu huolettaan vauhti. Se tuntuu kovenevan. Jos se tuosta kovin suurenee, niin en selviä ykkösten radoista mitenkään päin. Että jos nyt kävis kokeilemassa muutaman ykkösen radan, vaikka esteosaaminen ei täydessä kunnossa olekaan ja sit jatkais taas kisataukoa. Voihan olla että vauhdin koveneminen on vaan harha. Pitäisi taas kellotella jotain rataa koirien kesken niin tietäis.


Kuva kuudesta koirasta:

Kisoja ja treenejä

Ohhoh, taas on jäänyt päivitys jonnekin ihan puolitiehen. Ajattelin ladata oman seuran kisoista otetut startit nettiin, mutta sekin on jäänyt. Jotenkin se oli niin rankka viikonloppu, että siitä toipumiseen meni viikko ja jotenkin sitä vaan unohti lopulta kokonaan.

Lauantaina oli talkoissa. Perjantaina iltavuoro töissä päättyi siinä kymmeltä ja nukkumaan ei tietenkään päässyt heti kun Tapa on iltavuorojen aikaan sitä mieltä, että päivä vasta alkaa kun me tullaan kotiin. Aamulla viiden aikaan ylös, että pääsi ennen seiskaa kentälle pystytteleen kisapaikkaa kuntoon. Kisat venyi jonnekin kymmeneen vissiin, että kauheen ajoissa ei päässyt kotiin taaskaan. Ja luonnollisesti Tapa oltuaan, pissareissuja lukuunottamatta, yksikseen oli taas sitä mieltä, että aktivointi alkaa nyt ja mellasti koko yön.

Sunnuntaina ei tarttenut olla kisapaikalla kuin vähän ennen kasia. Ei mun olisi tarvinnut olla niin aikaisin, jos en olisi ollut V:n kyydin varassa, kun olin vaan kisaamassa. Pilalla kaksi starttia ykkösissä ja Amalla kaksi starttia kolmosissa. Pilan kanssa oli niin väsynyttä. Ei ollu mitkään ihan parhaimmat startit. Tulokset taisi olla yliaika-vitonen ja hylly. Niiden jälkeen kömmin V:n autoon nukkumaan. Olikin virkeämpi olo kun heräsin kolmosten startteihin. Eka rata hyllytettiin, mutta hyppiksellä tehtiin puhdas rata. Valitettavasti ihanneaika oli meidän ulottumattomissa, että voitettiin sitten yliaika-nollalla. Hienoa oli silti :)

Tiistain treeneissä päästiin Minnan ryhmässä kokeilemaan uudestaan sitä meidän hyllyttämää rataa. Koin valaistumisen siitä mitä tein tokalla esteellä väärin ja samoin kokeilin ohjata vähän eri tyyliin muita vaikeita kohtia. Ams oli aivan loistava. Minna palkkas sen kepeiltä namikupilla ja saatiin keppeihinkin vähän vauhtia. Jäi niin hyvä mieli ja tunne, että me kehitytään.

Pila ei treenannu tiistaina kun mentiin sit keskiviikkona Anne Huittisen "kerran kuukaudessa"-kurssille. Siellä oli kivaa. Otettiin pätkissä 28 esteen rataa. Pila oli pikkaisen turhan pomppiva ja pureva. Irtos ihan sika hienosti putkiin, mäkin välillä jopa juoksin. Ja tein persjättöjä, mikä oli pelottavaa. Kotiläksyksi saatiin kontaktit, koska Pila himmaa jos jään taakse, sekä putki, koska Pila kääntyy putkesta tullessaan epäloogisesti. Lisäksi kepeillä irtoaminen ois syytä laitaa treenilistalle. Näistäkin treeneistä jäi hyvä mieli.

Viime lauantaina käytiin Valkeakoskella kisaamassa vielä kaksi starttia ennen Pilan taukoa. Meidän oli tarkoitus jäädä kisatauolle ja tehdö kontaktit kuntoon, mutta Pila aloitti juoksut, joten saadaan nekin kätevästi pois alta kun kerta taukoilla oli joka tapauksessa tarkoitus. Kati Wala oli tehnyt kaksi kivaa ykkösten agirataa. Valitettavasti mulla ei ollut kuvaajaa, joten videoita ei oo.

Ratapiirroksetkin on todennäköisesti päin mäntyä, mutta ehkä niistä saa jotain kuvaa.

Ekalla radalla tippui 6 esteen rima, kun valssin vähän tielle ja vielä käskytin riman päällä Piu. Kääntyi kyllä hyvin kepeillä. Puomilla ei tullut loppuun asti. Keinulta vapautin ennenkuin ehti loppuun. Pussin jälkeiselle hypylle ei meinannut mennä ja ehti purrakin. Olin fiksusti hypyn edessä. Ihme ettei tullut kieltoa. A:lta lähti liikkeellä, ei sanallaisella käskyllä. Toruin siitä, mutta en ottanut estettä uusiksi. Tästäkään ei saatu kieltoa, joten vitosella maaliin ja toiselle sijalle.


Toisella radalla ennakoi A:n vapautuksen. Muurin jälkeen valui jonnekin viiden metrin päähän kun unohdin kääntää ennen muuria. Taas vapautin keinulta liian aikaisin. Argh! Piiskaa ohjaajalle. Mielettömän hienosti Pila haki kepit. Keppien jälkeen tein persjätön myöhässä, mutta tein kummiskin ja toimi. Puomin kontakti ei hyvä, tuli lppuun kyllä, mutta vapautus oli surkea. Putkesta Pila tuli mun päälle, puri tissistä ja tipahti 19 esteen eteen selälleen. Tästä kielto ja vitosella tältäkin radalta maaliin. Mun pitäisi ehkä harjoitella noita putken jälkeisiä hyppyjä.... Olin taas jossain ihan kuutamolla ja kun Pila ei tiedä, se palkkaa itsensä puremalla.

Nyt on hyvä jäädä tauolle ja korjailla kontaktit kuntoon, sekä opetella ohjaamista ja putken jälkeistä elämää. Lisäksi tarvittaisiin häiriötreeniä noihin rimojen tiputteluihin. Ne alkaa nimittäin ärsyttää oikein todella.

Palkintopallilla Lempäälässä

Lauantaina suunnattiin Pilan kanssa Lempäälään kisailemaan 3 starttia. Harvinaisesti ei ollut netissä etukäteen lähtölistoja. Kummasti niihinkin on oppinnut. Ei voinut etukäteen tarkistaa, että onko tuttuja ja ehdin jo pikkaisen miettiä, että onkohan siellä ihan tylsää yksinään. Vaan eipä tarvinnut sitä miettiä kun tuttuja vilisi ja seuraa riitti yllinkyllin. Mukavan leppoisat kisat ja hyvin järjestetyt.

Ensimmäinen rata oli Johanna Wüthrichin. Hänen ratansa ovat mielestäni usein sujuvia, ja on hyvin tiukka kontaktien suhteen. Pilalle tuli vitonen puomin ylösnoususta, mutta väitän videon ja katsoja kommentin perusteella, että takajalka kyllä osui hyvinkin kontaktipinnalle. Sen sijaan mun mielestä rata on vitosen rata, koska lopussa Pila putkesta tullessa hyppää mua selkään ja hyörii toiseksi viimeisen esteen edessä ihan kiellon arvoisesti. Tällä radalla tultiin kolmanneksi.
Video

Toinen rata on Heidi Viitaniemen tuomaroima. Vaati enemmän ohjaamista, medi-luokassa me oltiin ainoa ihanneajan alittanut koirakko. Mikä oli vähän yllättävää. Todella tyylikäs puolen vaihto A:n edessä :D Tyrin takanaleikkaamisen keppien jälkeisessä kuviossa ja kun mun niin piti päästää koira kunnolla edelle ja ottaa toinen käsi ajoissa mukaan ohjaukseen. No sössin ennen puomia olevalta hypyltä riman alas, että vitonen tulee koristaan tulosta. Putken jälkeiset hypyt on näemmä laitettava treenilistalle, koska jokaisessa radasssa mulla on pahoja ongelmia niiden kanssa. Tällä radalla päästiin toiseksi.
Video on muuten väärinpäin, enkä keksi millä oisin helposti kääntänyt.

Viimeinen rata oli Jari Tienhaaran ja mun mielestä todella vaikea ykkösluokan radaksi. 9 hyppy oli ihan silkkaa julmuutta. Mun ohjaus hajos ihan totaalisesti suoran putken jälkeen kun tajusin Pilan olevan niin pirusti edellä ja mulla ei oikeastaan ole kauheesti mielikuvaa mitä edes tein ennen puomia. Puomilla tajusin, että tulee niin vinosti, ettei sillä ollut mitään mahiksia tulla suoraan ja hyppäskin reilusti ylösmenon ohi. Enkä sitten voinut edes vaatia alasmenoa oikein. Argh! Typerä ohjaaja.. Ja jälleen olen vaikeuksissa putken jälkeisellä hypyllä.. A:n jälkeen loppu meni hyvin (videostakin näkyy kuinka nollailen ajatuksia Pilan odottaessa A:n kontaktilla) ja takaleikkaaminenkin toimi. Eli maaliin tultiin oikeasti tyytyväisin mielin keskiradan kauheasta kaaoksesta huolimatta. Ja yllätys oli suuri kun päästiin vielä kolmanneksi vaikka tulos oli 15 virhettä ja yliaikaa melkein 4 sekuntia.
Video

Mulle ilmoitettiin, että voisi sitä palkintopallille kivuta tästä eteenpäin sitten nollienkin kanssa. Ai jaa.. :D Ite olen oikein tyytyväinen ykkösissä kisaamiseen. Se on niin huoletonta ja leppoisaa. Saa keskittyä enemmän koiran kanssa tekemiseen kuin ohjauskuvioiden miettimiseen. Ja Pilalle kehittyy itseluottamusta, kun se saa painaa kaasu pohjassa helpompaa rataa. Nyt pikkuhiljaa alkaa tuntua, että me saattettaisiin tehdä jopa samaa rataa Pilan kanssa ja alkaa tulla luottoa siihen mitä se osaa. Haluan tehdä nollat niin, että musta oikeasti tuntuu, että tehtiin hyvä rata, eikä mitään pelasteluja ja sähläämistä. Eilisen radoissa oli vielä hiottavaa ja kolmas rata oli silkkaa pelastelua ja säätämistä.

Meillä on tänä viikonloppuna taas kaksi starttia seuran omissa kisoissa sunnuntaina. Lisäksi laitoin ilmot Valkeakoskelle parin viikon päähän. Ja ois kiva jos ehtis syyskuun alussa pyörähtää Ylöjärvelläkin. Jossain vaiheessa alkaa tosin juoksu, mutta sitä ennen ois kiva kisata. Amallekin ois sunnuntaina kaksi starttia, saas nähdä kuinka mun pää kestää kahta koiraa. Onneksi Pila on ensin, joten voi sille antaa suurimman osan keskittyneisyydestä. Mun pää on toinen syy, miksi tykkään että Pila on eri luokassa kuin Ama. Möllikisoissa kun on ollut niin tuskaa kisata samassa kisassa kahdella eri koiralla. Pilalla kun ei toimi samat jutut kuin Amalla, ja Pilahan ei anna virheitä anteeksi.

Viikonloppua odotellessa :) Kova into ois kisata.

Tiivistelmä

Ohoh, blogin päivittäminen on unohtunut, vaikka olisi ollut kirjoitettavaakin. No jospa tiivistetään.

SuurTakut-kisailut oli loistavasti järjestetty ja hauska tapahtuma. Me ei kyllä loistettu ja Amandan radan jälkeen olin suorastaan masentunut. Pila liihotteli kontakteille ja putkiin. Irtoo upeasti silloin kun ei pitäisi. Oli radassa hyvääkin. Hienot kepit ja koiralla hieno draivi. Ohjaaja oli hukassa, koira karkas selän takaa kontaktille ja ehkä purikin kerran. Ohjaaja menee tuijottaan peiliin. Aman rata oli kaaos sekin. Kepit oli hi-taaaaaaat ja viimeinen väli meinas jäädä väliin. Masennus. En meinannut osallistua sen jälkeen pujottelukisaan ollenkaan Aman kanssa. Onneksi silti mentiin. Oli paremmat ja iloisemmat.

Tiistain Minnan treenit oli ihana toivon tiukahdus. Tehtiin ihan kivaa rataa Aman kanssa. Viilattiin ennakoivia valsseja. Voi kun oppisin osoittamaan ponnistuspaikkaan enkä jonnekin kuuhun. Pitää harjoitella. Pilan kanssa tehtiin sama rata, mutta ilman kouluttajaa. Radat on videolla. Pitäisi uskaltaa katsoa. Irtoaa holtittomasti putkiin, mutta sillä on selkeä ajatus niissä mukana. Mun pitää vaan päästä samalle kartalle. Jos koira tosissaan luulee tekevänsä oikein, niin ohjaus on se joka kusee. Hyvä mieli silti, vaikka olikin aika vääntöä. Ilmotin Pilan kisaamaankin.

Talven treenejä ajatellen ilmoittauduin autokouluun. Jää nähtäväksi saanko jossain vaiheessa kortinkin. Kuulemma pitäisi ennen ajokoetta oppia oikea ja vasen. Joo'o, varmaan. Ois kai pitäny valita koulu jossa ajetaan Volvoilla, ois edes voinu luntata.

Kesäloma lähenee loppua. Huomenna länderileirille ja siihen loma sit loppuu. Saas nähdä kuinka nopeasti töissä menee hermo....

Episnolla

Eilen käytiin tiistaitreenien sijaan epiksissä Sastamalassa. Pila oli ilmoitettuna kerran mölliradalle ja kaksi kertaa kisaaviin. Amanda oli kerran mun kanssa kisaavissa ja kerran V:n, koska päätettiin pitää kisa kumpi ohjaa nopeamman ajan sen kanssa.

Mölliradalta ei oltaisi kuitenkaan saatu tulosta, joten päätin että palkkaan kontaktit. Ne oli vähän laiskanpuoleiset, mutta Pila pysähtyi sinne ihan oikein. Möllirata oli eka rata, joka ollaan kisattu virheettä, jos ei nyt oteta huomioon hyllyä palkkaamisesta.

Video

Kisaavien radalta ei valitettavasti ole videomateriaalia, kun ei ollut enää kuvaajaa. Ratapiirros näytti suurinpiirtein tältä:

(18 esittää keinua ja mittasuhteet on mitä on)

Kisaavien radalla menin ensin Amandan kanssa. Olipahan vaikeeta. En osannut ohjata niin tippaakaan. Amanda pysähtyi niin hienosti kontakteille, jos oisin ollut älykäs olisin palkannut sen. En osannut odottaa sen pysähtyvän, joten rytmitys katos heti puomin jälkeen. Ajaduin ihan väärään paikkaan ja sitten sain sen heitettyä 8 hypyn ohi. Kamalaa menoa, oikeasti tosi kamalaa. Tuntui että ois tarponu suossa ja ohjannu purukumia joka venyy ja vanuu minne sattuu. Ama-raukka, ei ollut nyt koiran arvoista ohjausta ensinkään. Amandan tulos oli vitonen ja yliaikaa. Voitettiin tosin V, joka päästi Aman karkaan A:lle 10 hypyltä.

Pilan eka rata oli kaaos. Ajattelin ottaa sen samanlailla kuin Amandan, mutta ei ihan toiminu vaan Pila syöksyi puomille. Puomilta se taisi sännätä vielä putken vääräänpäähän ja vasta sen jälkeen pysähdyttiin miettiin, että niin mitäs pitikään tehdä. Koira oikeaan päähän putkeen ja puomille. Puomilta ajattelin ottaa 4 hypyn pakkovalssilla. Joo... En sitten ohjannut tarpeeksi ja Pila syöksyi puomilta putkeen ja kun vaan jäin seisoon, niin tuli hypyn kautta takas puomille. Taidettiin tehdä tääkin varmaan kahdesti ennenkuin pakkovalssi onnistui. Seuraava virhe tuli kun käskytin pikkaisen turhan napakasti "tässä" 11-hypyn kohdalla. Pila pysähtyi hypyn eteen ihmeissään. Mutta hei, se ei ampunu A:lle vaan kuunteli!! A:n jälkeen tehtiin hieno jaakotus hypylle, mutta muurilta Pila valui pikkaisen kauas ja tuli kepeille väärään väliin. Tän korjaamista se ei enää kestäny vaan puras. Ärähdin ja korvat palas samantien. Loppurata taidettiin suorittaa oikein.

Uusintakierroksella oltiin medien viimeinen koirakko. Ja tehtiin nätti nolla :D Meidän ensimmäinen ikinä. Vaikka olikin epiksissä ja uusintakierroksella, niin oli silti huimaa. Alun otin erilailla ja se toimi hyvin. Pakkovalssi 4 hypyllä meni kerrasta oikein nyt kun ohjasin. Käänsin Pilaa vähän turhankin paljon hypyillä ennen A:ta, mutta se haki käskyllä kontaktin vaikka mun linja oli jonnekin keppien keskelle. Jaakotuksen jälkeen muistin muurilla ottaa Pilaa vähän lähemmäs, niin haki kepit oikein. Loppu meni samaan tyyliin kuin ekalla kierroksella. Aikaa meillä taisi palaa kontakteilla jonkun verran. Vaikea sanoa kun ei oo videota. Pila teki nyt nopeammat kontaktit, mutta seisotin sitä niillä joka kerta ja nollasin ajatuksiani. Tultiin kummiskin kolmanneksi ja voitettiin neljänneksi tullut Kuje ja V, jotka nekin teki nollan.



Nyt tuntuu, että Pilaan alkaa saada vähän otetta. Sen sijaan en osaa sitten ohjata Amandaa ensinkään. Ilmeisesti mun aivot ei tarpeeksi suuret käsittelemään kahden erilaisen koiran ohjaamista. Onneksi ne on ihan eri luokissa.

Oulun kisat

Viikonlopun kisat oli varsin tuloksettomat. Ensinnäkin Pila oli aamun metsälenkin jälkeen kolmijalkainen ja ei näin ollen kisannu koko viikonloppuna, vaikka sunnuntaina käyttikin kaikkia neljää tassuaan.

Aman kanssa tehtiin kaksi hyllyä ja kaksi surkeaa tulosta. Huoh. Pahinta oli että pujottelu on taas palannut nollapisteeseen. Ekalla radalla se oli hyvä, mutta sen jälkeen alkoi alamäki. Viimeisellä radalla Ama ois kävellykin nopeammin kuin pujotellut. Ja ihan yhtä masentunutta oli tiistain treenissäkin. Vähän on epätoivoinen olo tän suhteen. Kai kokeilen laittaa pihakeppeihin verkot ja otetaan niillä keppikuuria, jollain ihan superpalkalla. Nyt lunta on pihasta sulanut sen verran että saatan jopa löytää verkot jostain.

Oli radoissa hyvääkin. Aman tekeminen keppejä lukuunottamatta oli hyvää. Se oli oikein kiltti ja paikkaili mun ohjausmokia. Sain tehtyä joka radalle jonkinlaiset ohjaussuunnitelmat. Vähän taas ohjaus hajos paniikkiin ja hätiköintiin ja osa suunnitelmista oli vikatikkejä.

Viikonlopussa parasta oli kaverit ja tutut. Kisoissa nähtiin Pasi kera Vipun ja Kampin. Cellokin pääsi lenkkeileen poikien kanssa. Sunnuntaina poikettiin kotimatkalla moikkaamassa Lina ja Gabriel ihmisineen. Linan maha oli kovasti kasvanut.

Kujeelle hopeaa

Pikainen päivitys agilityn osalta. Käytiin Oulussa kisaamassa pari starttia Rauno Virran radoilla. Mulla meni eka rata Aman kanssa hyllyksi (3xkielto) ja tokalta tuli 10+yliaikaa (2xkielto). Mä en vaan osannut ohjata niin yhtään. :( Positiivista sentään, että ekalla radalla tein poispäinkäännöksen ja Ama suoritti esteen oikein.

V ja Kuje sen sijaan oli hyviä. Ekalta radalta vitonen kun Kuje ei ihan menny niin hankalasti kepeille ja tokalta radalta hieno nolla ja 2.sija. Jee! Hyvä V ja Kuje! Nättiä menoa, keinukin onnistui ja kontaktit osui joka radalla kohdalleen.

Pila palkintopallilla

Tänään Pilan kanssa käytiin Lempäälässä kokeilemassa paljon pelättyä Tallin mattoa. Ei ollut meille huono pohja. Joillakin makseilla näki kyllä melko karmeeta hyppyjen hakemista. Pila oli ilmoitettu molempiin startteihin.

Eka rata oli hyppäri ja siellä oli läntsyjä kolme kisaamassa. Vähänkö oli mukavaa saada rotuseuraa. Lähtölistassa mentiin peräkkäin Zona, Enni ja Pila. Sinänsä kurjaa ettei pystynyt niin hyvin katsomaan toisten ratoja. Mutta hienosti meidän kaikkien alkkarikromfot meni :) Ei ihan puhtaasti, mutta silti hienosti ja hauskaa oli.



Pilan eka rata on kamerassa, mutta ei vielä mulla. Laitan sen sit esille kun aikanaan saan. Tosi kivan tuntuinen rata. Lähdössä Pila ainakin nousi seisomaan, en tiedä liikkuiko. Otin sen tokan hypyn takaa vastaan, että voi olla vielä liian pitkä matka. Pitää harjoitella. Virhe meillä tuli putkelta (11) kun Pila pyörähti putkessa ympäri ja tuli takaisin. Jos se ei ois hypänny mun selkään niin en ois tienny. :D Uudestaan siis putkeen ja menoksi. Tuloksena vitonen. Meidän paras tulos tähän asti :)



Toinen oli agilityrata. Tää mulla on kännykässä. Kiitos Tanja kuvaamisesta!
Video radasta

Taas tuntui niin hyvältä meno. Ja nyt Pila istui nätisti lähdössä. Pääsin kehumaankin sitä. Lähti luvalla. Puomilla oli pikkaisen hakemista että mihinköhän sitä pitäis tulla. A:lla tuli hyvin oikeaan kohtaan, mun vapautus oli vähän hätäinen. Keinulla sit tuli kielto. Varmaan mun keinukeinukeinu hokema oli vähän liikaa ja Pila joutu sit arpoon, että saako sen mennä vai ei. Keinulla se meinas ensin mennä ylösmenolle 2on-2off asentoon ja jouduin pyöräyttään sen toiseen suuntaan. En odottanut että tulee ihan kunnolla alas. Oon jotenkin keinulla vapauttanu kun se on laskeutunu enkä vaatinu etutassuja maahan. Kepeillä vielä viiminen jäi pujottelematta mun ennakoinnin vuoksi ja sen jouduin korjaamaan. Päästiin kummiski hakeen kolmospalkinto mikä oli ihan kiva yllätys.

Tosi kivaa oli. :D Kiitoksia Petralle ja Ennille sekä Tildalle, Jarille ja Zonalle seurasta! Mä kisapaikalla jo Petraa kovasti kiittelin henkisestä tuesta, kun oon huomannu, että mun kisajännitys vaatii sen että saan jonkun kanssa höpistä ennen startteja. Ja samoin jäähdyttelylenkeillä se radan jälkeinen nollautuminen menee hyvin kun pääsee jonkun kanssa pohtimaan sitä että miten siellä menikään. Samoin oli paljon muita tuttuja ja ihana Tanjakin kuvas meille ton toisen radan.

Olin niin ylpeä Pilasta. Se on tosi hieno koira. Onneksi mä mokailen, niin saadaan nauttia näistä ykkösten radoista, sillä ne on kivoja ja tuntuu sellaisilta meille sopivan tasoisilta. Haetaan vaan tuntumaa kisaamiseen, siihen että tehdään pitkää rataa ilman palkkaa. Sekä samalla tulee huomattua niitä treenattavia asioita. Seuraavana ois mietinnässä loppukuusta Hyvinkää. Vähän riippuu että aloittaako neiti juoksut vai ei.

Pilan ensimmäiset kisat

Pilan ensimmäiset viralliset kisat on nyt käyty. Aika meidän näköiset kisat oli ja tavoitteetkin (yhdeltä radalta tulos) itseasiassa täyttyi. Mediksi mittaaminen sujui hyvin. Vähän jännitin sitäkin, koska ihme mörköilyä on esiintynyt, mutta Pila oli tällä kertaa normaali iloinen itsensä. Ei se ihan paikoillaan tahtonut pysyä kun kaikkia piti nuuhkia, mutta koska se on niin selkeästi alle maksirajan ja yli minirajan, niin tuomarin oli helppo todeta mediksi.

Ensimmäinen rata oli meidän paras. Ei virheetön, koska leikkasin kepeillä tosi huonosti Pilan takana ja se ajautu väärään väliin. Korjauksessa Pila ehti nappasta mua kädestä, mistä toinen vitonen. Mutta muuten rata meni hyvin ja tuntui hyvältä. Kontaktit toimi ja Jaanan ohjeen mukaisesti annoin Pilan vaan mennä.

Video ensimmäisestä radasta

Toisella radalla Pila jäi lähtöön levottomana ja hiipi kiinni ekaan esteeseen. No annoin sen kuitenkin lähteä. En tiedä olisiko ollut parempi vain jättää siihen. Pila hyppäsi ekan riman kanssa ja sitä ihmetellessäni jätin ohjaamisen. Mentiin neljäntenä esteenä olevalle A:lle asti, jonka Pila valui läpi. Vaadin siihen 2on-2offin ja keskeytettiin sit siihen. Ainoa hyvä radassa oli että vaadin edes ton asennon.

Video ekasta hyllystä

Kolmas rata oli hyppäri. Nyt istutin Pilan lähtöön ja se pysyi siinä hyvin. Valssasin surkeasti ja liian aikaisin. Uskomatonta että sellainenkin on multa mahdollista. Siitä ensimmäinen kielto. Päästiin kohtuullisesti viimeiseen putkeen asti ja sen jälkeen lopetin ohjaamisen tyystin. Äh, risuja ohjaajalle. Pila ei lue Amandan tapaan lähellä olevia esteitä silloin kun en ohjaa. Mutta radalla meni kepit hyvin, mistä olen oikein tyytyväinen.

Video toisesta hyllystä

Keskeneräisyys näkyi ja tuntui kisoissa. Silti yllätyin, koska Pila on valmiimpi mitä uskoinkaan. Mun ohjaus on puutteellista ja tuntuma Pilan kanssa liikkumiseen puuttuu. Hyviä treeni-ideoita tuli paljon ja muutenkin mietittävää. Eli oikein antoisat kisat. Ei ollenkaan hullumpi idea. Nyt on saatu ensimmäisen kisan paine pois niskoilta. On niin paljon helpottuneempi olo. Hienoa oli huomata, että Pilan kanssa pystyy kisaamaan. Enemmän pitäisi löytyä luottoa koiraan ja oma ohjaaminen pitäisi olla selkeämpää, tarkempaa ja jämäkämpää. Ja sitä ohjaamista ei saisi jättää kokonaan pois päältä.

Jaanalle kiitokset seurasta, kommenteista ja tsemppauksesta!