Kuva ensilumesta

Kuje jäätymässä lumen peittämällä kentällä. Niin se vaan satoi jo lokakuussa lumi pihaan :0

Parsonleirillä

Pila pääsi parsonleirille, kun siellä oli tullut pari peruutusta ja ehdin heti laittaa viestiä kun asiasta vinkattiin. Matkaan lähdettiin länderimobiililla ja suunnitelmana oli yöpyä siinä.


Kuiskis tuli mukaan seuraneidiksi ja mahdollisesti tuuraajaksi, mikäli neljä treeniä yhdelle viikonlopulle olisi ollut Pilalle tauon jälkeen liikaa. Vaan eihän Pilalle mikään ollut liikaa kun se vihdoin sai nauttia agista ja se painalsi kyllä menemään koko rahan edestä ja oli aivan mahtava. Joten Kuje joutui tyytymään seuralaisen osaan.

Asuntoautossa on kaasulla toimiva lämmitys, jota harjoittelin jo tiistain treeneissä käyttämään. Sen käyttö onnistui oikein mukavasti ja auto lämpeni mukavan lämpöiseksi. Jossain vaiheessa yötä heräsin silti ihan jääkalikkana. Ensin luulin, että kaasu oli loppunut, mutta lopulta riitti kun laitoin lämmitystä isommalle. Meidät oli vain yllättänyt pakkanen.

Pila ja Kuje olivat oikein kelpo matkakaverit. Vähän niiden pitää turhan paljon vahtia matkailuautoa ja haukkumista oli pikkaisen liikaa. Niin ja kyllähän Kuje taisi varastaa tiskipöydältä dipin sillä aikaa kun piipahdin huoltoasemalla. Mutta noin muutoin olivat oikein kilttejä ja helppoja.

Olen viime aikoina innostunut askartelemaan ja enpä malttanut reissuunkaan lähteä ottamatta vähän tarvikkeita mukaan. Vaikka ajatukset pääasiassa olivat agilityssa, niin hyvin sitä sunnuntaiaamuna ehti vähän leimailla.

Kipalassa

Tikit pois

Amsin tikit poistettiin tänään ja haava näytti hoitajankin mielestä oikein hyvältä. Kiva juttu. Paraneminen näyttää olevan hyvällä tolalla ja liikuntaakin uskaltaa lisätä. Pääsee metsään koko lauman kanssa :)

Aman pinkki puku

Amanda oli ensimmäisenä iltana leikkausen jälkeen vähän sekava, mutta jo seuraavana aamuna se oli selkeästi parempi. Kauluri oli Amasta tosi inhottava, joten ostin sille vauvan potkupuvun suojaamaan mahaa. Ensimmmäinen ostos oli ruskea, mutta se oli pikkaisen turhan tiukka ja sain käydä hakemassa vähän isompaa kokoa olevan pinkin.


Ama onkin viihtynyt puvussaan oikein hyvin. Ja se on muutenkin toipunut leikkauksesta todella hyvin. Ensi alkuun se malttoi lepäillä, mutta viime aikoina pomppiminen on lisääntynyt, eikä enää ole ihan niin helppoa pitää länderiä aloillaan. Amasta on paikallaan hyppiä keittiössä tuoleille ja kotiin tullessa ylös alas paikoillaan. Vaikka se on kyllä ollut helpompi pitää levossa kuin Pila.


Kaikein kurjinta oli varmaan poistaa liimaside haavan päältä. Vaikka liottelin sitä puolisen tuntia vedessä, niin silti se oli niin tiukassa, että Amandan mahaan jäi kamalat punaiset jäljet ja teipin irroittaminen sattui kovasti. Sen alta paljastui siisti haava, joka ei ollut vuotanut yhtään. Torstaina käydään poistattamassa haavasta tikit.


Olen niin iloinen miten hyvin Ama on toipunut. Ja lämpimät kiitokset kaikille peukutuksista ja mukana elämisestä.

Ama lääkärissä

Voi pientä Amsia. Eipä siitä kovin montaa päivää ole kun sanoin, että meillä ei oo ollu kellään kohtutulehdusta ja nyt ollaan sen vuoksi viettämässä sunnuntaita eläinlääkärissä. :(




Lisäys: Aika paljon myöhemmin Amanda pääsi leikkauksen jälkeen takas kotiin. Leikkaus meni hyvin ja toivotaan, että Ama lähtee toipumaan hyvin. Suuret kiitokset Reviirin henkilökunnalle Aman hyvästä hoivasta.

Ama lääkärissä

Voi pientä Amsia. Eipä siitä kovin montaa päivää ole kun sanoin, että meillä ei oo ollu kellään kohtutulehdusta ja nyt ollaan sen vuoksi viettämässä sunnuntaita eläinlääkärissä. :(




Lisäys: Aika paljon myöhemmin Amanda pääsi leikkauksen jälkeen takas kotiin. Leikkaus meni hyvin ja toivotaan, että Ama lähtee toipumaan hyvin. Suuret kiitokset Reviirin henkilökunnalle Aman hyvästä hoivasta.

Sairasloma tuskaa

Pila kävi keskiviikkona lääkärissä näyttämässä uudestaan jalkaansa. Jalka kuvattiin uudelleen ja siellä ei näkynyt mitään pahaa. Naksuntaa kuuluu yhä, mutta se on selvästi vaimeampaa. Sairaslomaa tuli vielä viikko, mutta nyt saadaan jo tehdä jotain kunhan otetaan rauhallisesti. En tiedä onko levossa pitäminen ollut vaikeampaa Pilalle vai mulle.

4 koiraa lääkärissä

Tänään vietettiin aamu eläinlääkärissä kaikkien neljän koiran kanssa. Ama pääsi helpoimmalla ja sai vain rokotukset. Kujeelta otettiin verikoe ja tuikattiin sille kuten kaikille muillekin rokotteet. Verikokeen tuloksetkin saatiin paikan päällä ja munuaisarvot on normaalit, vaikka Kuje syö normiruokaa jo puolet, joten kohta päästään munuaisruoasta kokonaan eroon ja voidaan vihdoin todeta, että Kuje on terve. :)

Tapalla oli pisin tutkimuslista. Sen polvet kopeloitiin ja tuloksena nätit nollat. Polvitulokset on viralliset, röntgenkuvien virallisia tuloksia pitää vielä odottaa. Kyynärät näyttivät siisteiltä ja lähtivät nollina. Selän olisi saanut virallisena, jos Tapa olisi ollut yli kahden, mutta nyt otettiin epävirallisena ja hyvältä näytti. En itseasiassa tiedä millä kirjaimella lonkat lähtivät. Lonkkamalja on vähän matala. Arvio taisi olla B, mutta voivat olla mitä vaan A:n ja C:n väliltä. Siistit ovat silti.


Piupau kävi pari viikkoa sitten fyssarilla, joka huomasi vasemman kintereen naksuvan. Mitään ero liikkeessä ei oltu huomattu, eikä se ole reagoinut siihen mitenkään. Pari viikkoa ollaan lepuuteltu jalka. Tutkimuksissa jalka naksuikin vähemmän, mutta nyt Pila reagoi sen kääntelyyn. Kinner kuvattiin ja epäilys on rasitusmurtuma. Pari viikkoa vielä lepuutellaan teipattua jalkaa ja katsotaan uudestaan. Hyvä fyssari on kyllä onni.


Pilalta kuvattiin samalla selkä ja luupiikki on pysynyt samanlaisena. Ei näy sillottumia ja selkä on muuten siisti. Hyvä, hyvä.



Lisäilen Pilan ja Tapan röntgenkuvat nähtäväksi, jahka saan uuden ulkoisen cd:n lukijan toimimaan. Tosi kivaa kun kuvat saa nykyisin itselle.


Tapan röntgenkuvat
Pilan uudet röntgenkuvat on lisätty vanhaan kansioon

Palkkahihna

Ompelin taas koirille hihnoja. Tarkoitus oli tehdä vihdoin kaikille koirille puolikuristavat vaaleanpunaiset hihnat autoon, mutta jossain vaiheessa huomasin testailevani, että miten voisi tehdä palkkahihnan.

Tässä tulos:


Pitää vielä katsoa tykkääkö koirat. Kuje ja Pila sitä vähän veti keskenään.

Arkipuuhia vain

Ollaan taas kesän jälkeen valuttu takaisin arkiseen aherrukseen. Suunnitelmia on lähinnä agilityn saralla, joskin länderileirin jälkeen koiraharrastuksiin on lisätty toko. Kipazin kasvattitapaamisessa päästiin kokeilemaan myös rally-tokoa, jonka leirillä missasin, koska en päässyt perjantaina niin ajoissa leirille. Rally-versio vaikuttaa itseasiassa sopivammalta, mutta koska päätin ensin kokeilla tokoa, niin treenataan nyt sit sitä. Ainahan sen voi vaihtaa myöhemmin jos siltä tuntuu.



Tokoilu on meillä niin alkuvaiheessa ettei suuria tavoitteita ole. Toki niin hyvin yritetään tehdä, että joskus oltaisiin kisavalmiit, mutta kuinka monta vuotta siihen menee jää nähtäväksi. Itseasiassa tokoon osallistuminen alunperinkin johtui siitä, että lueskelin netistä kommentteja, ettei länderistä saa leivottua toko-koiraa. Koska en itse harrastanut lajia, niin paha oli väittää vastaan. Joten pakko kokeilla, jotta tietää pitääkö se paikansa. ;) Musta kun läntsyt on olleet kovinkin kivoja ja helppoja harrastuskoiria, mutta ehkä agility on vain niin paljon helpompaa.



Meidän ikuisuus remontti eteni kylppärissä taas askeleen. Ensinnäkin saippuaviritys lavuaariin muuttui toimivaksi. Ja toisekseen vihdoin sain hankittua kaapit. Vielä kun saisi ne asennettua. Sitten puuttuisi enää katto. Ja viimeistelyt. Eihän tätä oo kun kaksi vuotta puuhailtu... Hiljaa tulee hyvä.

Ajatuksia asuntoautosta

Nyt on matkailuautoilua testattu jo useampi kuukausi. Ja se on kivaa yhä vaan. Aluksi oli tosi vaikea ajaa niin isolla ja laiskalla autolla, mutta nyt lähden sillä mielummin liikkeelle. Asuntoautossa on nimittäin aina lähes kaikki tarpeellinen mukana. :)

Lähdettiin kohti Kipalaa kasvattitapaamiseen ja tajusin, ettei ole V:lle ollenkaan mukana peittoa ja tyynyä. Alunperin ajateltiin, että otetaan vuodevaatteet vain tarvittaessa mukaan, etteivät suotta kostu autossa. Vaan kävinpä jo ekalla Kipalan reissulla matkan varrella Ikeassa ja ostin varapeiton ja tyynyn, että jos vaikka unohtuisi joskus. Varapeitto tuli tarpeeseen jo karsintojen turistimatkalla kun yöllä oli ihan jäätävän kylmä. Että eipä haittaa unohdus kun kerran on jo kahdet kamppeet matkassa. Tai itseasiassa hätätapauksessa kolmet sillä löytyy myös koristetyyny ja viltti.

Asuntoautossa on myös kohtuullinen ruokavarasto, jota on tullut hyödynnettyä kerran jos toisenkin. Esim. piirimestaruuksissa oli mahtavaa päästä pitkän päivän kesken laittemaan ruokaa ja jopa tekemään lättyjä jälkkäriksi. Ilmankos kisat meni pipariksi kun tuli syötyä niin hyvin. Olen shoppaillut kaikkea "lisää vain vesi" -ruokaa kaupoista ja ne on varsin käteviä tälläiseen.

Suurimman osan aikaa on pysähdykset tehty ilman sähköpaikkaa, pelkän kaasun varassa. Sen vuoksi on tullut hankittua kaksikin pressopannua. Kaksi sen vuoksi, että unohdin ensimmäisen Savonlinnaan ja oli pakko hankkia nopeasti toinen, vaikka eka onkin tulossa vielä takaisin. Toka pannu on täyttänyt tehtävänsä myös työpaikalla minne kuskaan sitä mukanani saadakseni hyvää kahvia myös töissä.

Länderimobiilissa on jääkaappi. Oikein hieno. Toimii sähköllä ja akulla ja kaasulla, eikä ole melkein koskaan päällä. Sen kerran kun olen sen itse laittanut päälle olin länderileirillä ja auto oli sähkötolpassa. Otin illalla auton topselin irti tolpasta ja aamulla tajusin, että jääkaappihan toimikin sähköllä. Hups... No hyödynnämme aika paljon kaikkia tuotteita jotka säilyvät ilman jääkaappia. Mikä on ehkä fiksua. Se joku hyla-maito on aivan mahtava aamujen pelastus, koska en voi juoda kahvia ilman maitoa ja niitä voi säilöä erikokoisina purkkeina asuntoauton kaappeihin. Vielä kun joku keksisi huoneenlämmössä säilyvän vanilijakastikkeen.

Muita päivän pelastajia ovat olleet sadevaatteet ja saappaat, ylipäätään vaihtovaatteet, koirien lelut, namit, ruoka. Koirille on ostettu omat kupit Länderimobiiliin, että ne on aina mukana. Ylimääräiset hihnat ja pannat ois vielä hyvä hankkia. Nyt jouduin kerran lenkittämään Kujeen ilman hihnaa kun lähdin kentälle eikä kaikilla ollutkaan vermeitä mukana.

Eiköhän pikkuhiljaa ala oikea tavaramäärä löytää paikkansa. Autossa on varsin rajallinen määrä tilaa, joten mitään älyttömiä määriä rojua ei mukaan mahdu. Mikä on vaan ihan hyvä.

Kentällä

Tytöt nauttii :)









Loput kuvat on osoitteessa: http://adeina.kuvat.fi/kuvat/Agilitykuvia/Treenit+9.8.2012/

Päivittämisen vaikeutta

Päivitysinto alkaa näemmä taas hiipua. Paljon on tullut jutunaiheita mieleen ja olen jopa napsinut kännykkäkuvia, joita ois voinu reissukertomuksiin liittää, mutta on muka niin vaikeaa. Vaikka koko blogipäivityksen voisi kaikkineen hoitaa ihan iPhonella. Mulla on kaikkia kivoja Appseja. Esim. Diptic, jolla kokosin meidän episreissun kuvista kuvakollaasin. Meillä oli mukana seurakaveri Nuka-bortsun kanssa. Hyvin pärjäsivät Kuje, Pila ja Nuka kolmestaan asuntoautossa, sillä aikaa kun me oltiin tutustumassa rataan. Myös Masi ja Jippu olivat samoissa epiksissä ja näkyvät kuvissa. Kuvat.fi-palvelulla, minkä kautta laitan kuvat tännekin, on sovellus millä kuvat saa lähetettyä suoraa kännykästä omaan kuvakansioon. Se tökkii harmittavan usein, mutta pääasiassa ihan kätevä. Siihen voi ihan matkan varrelta lähetellä kuvia. Käytiin Tapan ja Pilan kanssa länderileirilläkin ja vaikka mulla oli matkassa järkkäri, niin en vaan jaksanu kaivaa sitä esiin. Otin pari kuvaa kännykällä ja siihen kuvaaminen sit jäi. Tällä hetkellä ei oo kovin suurta kuvausintoa.

Loma ohi

Loma ois ohi ja arkinen aherrus taas edessä. Aika paljon tuli reissattua länderimobiililla. Jostain syystä yksikään reissu ei menny ihan ongelmitta. Aina oli jotain pientä uutta jännitystä. Savonlinnan reissulla loppui vesi kesken kaiken. Karsintojen katsomismatka meni hyvin siihen asti, että valot ja pyyhkimet lakkas toimimasta. Joka kerta on kummiski kotiin selvitty :)

Yllättäen lomasta aika paljon meni agin parissa. Oltiin muutamillakin kisareissuilla ja treenattiin innokkaasti. Loma huipentui karsintojen katsomiseen. Oli hienoa seurata osaavia koirakkoja. Sääli, ettei pääse MM-kisoja katsomaan.

Treenikausikin on loppunut ja uusi alkanut. Katko oli oikeastaan SM-kisojen kohdalla. Tavoitteena olisi kerätä ensi kesäksi SM-nollat. Kuje onkin V:n kanssa siinä hyvässä vauhdissa ja Amankin kirjaan on merkitty pari nollaa. Pilan kanssa pitäisi ensin päästä kolmosluokkaan, mutta ehkä jossain vaiheessa opin ohjaamaan sitä parin puhtaan radan verran. Tipsutapsulla tavoitteena on kaikkien esteiden opettelu. Vielä on kepit ja kontaktit ihan vaiheessa. Ei se valmis kisaiän koittaessa (marraskuussa) ole, mutta jos sille pikkuhiljaa saisi kepit opetettua ja pääsisi alkuun kokeilemaan hyppiksiä. Ja tavoitteena olisi kyllä kisavalmius ensi kesäksi.

Pikkuhiljaa jos alkaisi palailla lomatunnelmista ja alkaa suunnitella tarkemminkin kaikkea.

Savonlinna

Erilaisia agikuvia

Erilaisia agilitykuvia :D

Kehikko


Pila esittelee kontaktien ylösmenon opetusta varten tehtyä kehikkoa.

Keinu


Ensinnäkin oli erittäin haastavaa saada kaikki koirat keinuun. Aina yhden sinne hypätessä alkoi keinu keinua ja ainoa, joka siellä onnistui kokoajan tasapainoilemaan oli Pila. Tällä keinulla harjoiteltiin Tapsun kanssa keinumisliikettä.

Vielä lähikuva


Jäähdytyslenkki


Kuva on otettu jäähdyttelylenkiltä Vipun ja Kujeen kaksoisvoiton jälkeen. :)