Näyttelyn jälkeen suunnistimme Töysään vuokramökille. Koirat aidattiin akhteen osaan, mutta kaupasta tultuamme huomasimme, että kaikki neljä tönöttivät iloisesti oven edessä. Eipä ollut kestävä aitaus. Hetken päästä saimme Paavo-korthalsingriffonin perheineen vierailulle. Onni oli innoissaan sekä Paavosta, että lapsista, mutta Amandasta olisimme ihan hyvin pärjänneet ilman vieraitakin. (Kiitoksia ihanasta vierailusta!)
Illalla lähdimme lenkille viereiselle tielle. Alussa Onni karkasi tien vieressä olevaan aitaukseen. Sain sen houkuteltua mukaan ja jatkoimme matkaa. Koirat äkkäsivät aitauksessa olevat lhemät ja Amanda innoistui haukkumaan niille. No lehmätpä päättivät tulla katsomaan, että mitäs otuksia me ollaan ja rykäisivät vauhdilla paikalle. Tanner vaan tömisi. Amanda hyppäsi melkein nahoistaa ja siitä ei jäänyt kuin pieni pölypilvi leijailemaan. Muut tuijotimme suu auki lehmiä.
Kun tokenimme vähäisen kipaisin mökiltä hakemassa kameran ja käskin Amandan samalla mukaani. Menimme takaisin ottamaan kuvia. Amanda kulki nätisti lehmien ohi. Yllättävän nopeasti se tokeni säikähdyksestään. Jatkettuamme tietä pitkin eteenpäin lehmät seurasivat mukana. Pojat olisivat halunneet mennä lehmien aitaukseen. Paluumatkalla Onni hyppäsi pariin otteeseen ojan yli lehmien puolelle. Neidit taas pitivät otuksiin välimatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti